Tiivistelmä: Yöpyminen vähän koleammassa syyslämpötilassa. Kokemuksia ja pähkäilyitä suojapussin ilmanvaihdon kanssa.
Tapahtui 12.11.2013.
Myöhään samana iltana kuin tein edellisen testin, myräkkä ja vesisade yhä jatkuivat. Vaimon jo mentyä nukkumaan, minä päätin sitten mennä jatkamaan illansuun leirikokeiluani eteenpäin, eli yöpymäänkin siinä. Vasta siis toisen kerran tämän minun kuninkaallisen kokoisen herttuani kanssa. Tuohon meidän takapihan kalliomaisemaan vain, samaan paikkaan kuin noin kaksi kuukautta sitten. Varustuksena nyt Duke + makuualusta + makuupussi + ohut fleeceasu + vesipullo. Lämpötila oli +6 astetta kello yhdeltätoista.
Leiri syntyi hyvin näpsäkästi. Ryömin sisään sateensuojaan varmasti alle minuutissa varusteitteni kanssa. Makuualustankin sain nyt avattua sopivaan paikkaan nopsasti, kun tein sen osittain jo ennen itse sisään menemistä. Sitten nautiskelin aika pitkään luonnonvoimista, rauhoittuen nukkumaan. Makuupussi piti sitten vielä ottaa käyttöön. Sen levittäminen niin, että oli itse siinä paikalla mihin piti levittää, oli turhan vaikeaa. Moiseen on kehitettävä joku parempi tekniikka. Lisäksi sain vahingossa avattua koko vetoketjun, enkä enää osannut tai jaksanut äheltää sitä takaisin paikalleen, mikä olisi vaatinut otsalampun laittamista takaisin päähän ja homman hoitamista istuallaan. Ilma-aukon auki pitäminen osoittautui tässä kohdassa ja tapauksessa hiukan haastavaksi asiaksi. Se romahti kasaan aina kun hiukankin käänsi kylkeä tai muuten liikahti. Ja sen jälkeen aika pian hengittäminen ei tuntunut enää kivalta suuren hiilidioksidimäärän vuoksi.
Yö meni kokonaisuutena aika kivasti. Oli lämmintä ja kuivaa, makuupaikka oli mukava. Myräkkä laantui aamuyön aikana ja sadekin lakkasi. Lämpötila varmaan myös putosi, minkä huomasi siitä, että ilma-aukkoa ei tehnyt mieli pitää enää niin suurella myöhäisemmän aamuyön tunteina. Tuota tuuletusaukkoa piti siis korjata ja säätää varmaan minimi 20 kertaa yön aikana. Vähintään aina kylkeä kääntäessään. Minua tuokaan ei onneksi aivan kauheasti haitannut, kas kun valveustilani nousee joka tapauksessa aika paljon aina kääntyessäni. Silti, jonkun ”patenttihäkkyrän” kyllä vielä kehitän tuota varten. Tällainenkin oppi tuli vielä tuosta tuuletuksesta. Kykenin nukkumaan ainoastaan selälläni ja vasemmalla kyljelläni, koska ainoastaan silloin pystyin säätämään tuuletusta. Asia ei korjaannu edes pitämällä aukko auki jollain tellingillä, sillä nukkuja muodostaa oman ilmatilan sinne toiselle puolelle. Ilmanvaihto pitänee siis hoitaa sadekeleillä avaamalla hieman vetoketjua nukkujan molemmilta puolilta. Sekä tietenkin pitämällä niitä avattuna niin, ettei vesi pääse satamaan sisään. Hmmm …. alkaa kuulostaa jopa hiukan haastavalta.
Hyödyllistä kokemusta kertyy joka tapauksessa koko ajan, palataan taas asiaan seuraavien kera joskus …..
–Kari
PS. Makuupussina minulla oli nyt kaikkein kevyin kesäpussini, jonka mukavuus- taikka muitakaan lämpötiloja en tiedä, mutta muut speksit ovat seuraavanlaiset:
- Koko: 230 x 80 x 55
- Päällysmateriaali: 210T Nylon Ripstop
- Täyte: 80g/m2
- Vuori: 190T Nylon
- Paino: 700g
Lähierä™ 
Kuulostaa monimutkaiselta nukkumiselta 🙂
TykkääTykkää
Oivallisesti tiivistetty. Kompaktissa pivi-pussissa nukkuminen on kyllä oma omituinen ”tieteenalansa”, mistä en ole oppikirjoja nähnyt, vaan on joutunut/päässyt vaan itse kokeilemaan kaiken. Niinsanotusti kantapään kautta. Ja kyljen. Ja selän. Sekä monen muun kehon osan kautta. Nykyään noin parinkymmenen yöpymisen jälkeen monet asiat ovat jo löytäneet ainakin minulle parhaat tapansa, mutta on suoraan turpeessa nukkuminen silti yhä hyvin kiehtova kokemus joka ainoa kerta! Sen lähempänä luonnon sylissä tuskin voi yötään viettää!!
TykkääTykkää
No viime keikalla niitä haasteita totisesti riitti. Juuri kuvaamiasi, ja vähän muitakin. Pienemmässä pivissä oli vähemmän tilaa, joten kamppeiden etsiminen oli vieläkin haastavampaa, ja kyljen kääntö kengät vieressä suurempaa valveustasoa vaativaa.
Mulla oli tosin 1600 g kuitupussi, joten kastuminen ei juuri haitannut. +7 asteessahan tuolla pussilla nukkuu mukavasti sateessa ilmankin herttuaa.
Sitten toisaalta, keli oli varmaan herttualle huonoin mahdollinen. Sen rajaton tuulenkestävyys ei tuottanut etua ja vettä tuli joka suunnasta. Toisin on tositoimissa, joissa juuri tuuli on usein tuhoisinta.
Ja tokihan siinä mieluummin tästä huolimatta nukkui, kuin teidän kuorsausta kuunnellessa 🙂
TykkääTykkää