Herttuan tarinat #7 – Ensimmäinen pakkasyöpyminen

Tiivistelmä: Kirjoittajan eka yöpyminen kunnon pakkasessa, maailman kompakteimmassa leirissä, pivivaatteen sisässä.

20140123_130206, Talvileirin paikka aamuauringossa
Talvileirin paikka aamuauringossa.

Tapahtui 22.1.2014.

Säämiesten toistuvat ennusteet siitä, että seuraavana yönä tulee kova pakkanen Etelä-Suo­meen, olivat jääneet soimaan korviini. Ja niin päätin iltatyösessiota lopettaessani mennä kokeilemaan pakkasyöpymistä Fjell Duken kanssa. Ihan vaan tuohon lähimpään ”lä­hi­met­sään”, ilman sen suurempia leirivarustuksia kuin Duke, makuualusta ja makuupussi. Lyhyestä virsi kau­nis:

Yö oli perin lämmin ja mukava, nukuin sen tietämättä juuri mitään ympäristöstäni. En sitä, et­tä pakkanen oli parhaimmillaan käynyt -13,9 asteessa, sen paremmin kuin sitäkään, että lun­takin vähän sateli. Illalla kuuntelin siellä pussien uumenissa kuulokkeilla viimeiset luvut A.E. Jär­vi­sen erä­tarinoista ja aamulla heräsin kännykän hälytyksen toimesta klo 7. Hieno oli ko­ke­mus, ei­kä maksanut paljon!

Tunnustan rehellisesti ottaneeni mukaan yhden lämpimistä talvimakuupusseistani, joten ih­mekös tuo täydellinen olo. Ilma vaan tuntui niin penteleen kylmältä nenään silloin puoli kah­deltatoista, kun sitä nuuskin. Jatkan testailuja kevyempien pussien kanssa kun tilaisuuk­sia tarjoutuu ja intoa riittää. Ai niin, samainen mukanani ollut lämpömittari näytti 2,3 pakkasas­teen minimilukemaa siellä Fjellduken sisäpuolella, jossain lähelläni, muttei makuu­pus­sis­sa.

Siitä, mitä nuo lämpötilalukemat tarkoittivat esimerkiksi pivivaatteen suorituskyvyn kannalta, kävimme mielenkiintoisen sähköpostikeskustelun eräveli Vesan kanssa, mutta jätetään ne nyt pidentämästä tätä lyhyttarinaa. Jollei joku kyselemään rupea.

–Kari

 

 

Mainokset

3 thoughts on “Herttuan tarinat #7 – Ensimmäinen pakkasyöpyminen

  1. Pakkohan se on ruveta kyselemään kun mittaudasta ei ole analyysia mukana! Kuulostaisi kuitenkin siltä, että bivi eristäät odella hyvin, koska lämmönlähteen ja lämpömittarin välissä oli kuitenkin lämmin talvimakuupussi. Aika lupaava tulos siis. Tuo bivi taisi olla täysin hengittämätön jos oikein muistan? Oletko punninnut makuupussia ennen ja jälkeen yöpymisen, paljonko pussiin kertyy kosteutta? Useamman peräkkäisen yön tapauksessa se alkaa varmaan haitata.

    Tykkää

  2. Erinomaisia suojia ovat bivit ja ainakin nämä norjalaiset tuotteet, joita olen itse pitkään käyttänyt. Suojakangas on todellakin täysin veden ja tuulen pitävä, eikä siinä ole mitään ”hengittäviä” virityksiä. Lisäksi on lämpöä heijastava sisäpinta ja vielä eristekin välissä. Kaikkein huimin lämpimyyden ero ulkoilmaan syntyy myrskyissä ja tuulisissa oloissa, samoin sateet ja muut pysyvät siellä ulkona.

    Hyvin lämmin on bivi myös pakkaskeleillä. Tietenkin taukovaatteena, mutta myös yöpyessä. Silloin pitää tietysti olla kyseessä niin iso malli, että sinne mies hyvin pitkäkseen mahtuu. Mukavasti osasit katsoa ja tulkita noita paria lämpötilalukemaa, jotka edelliseen pikki juttuuni laitoin :-). Varsinaisia mittauksia ei ainakaan itselläni noista vielä tuon enempää olekaan, mutta kirjaimellista perstuntumaa jo paljon. Ja niiden perusteella bivissä tosiaan nukkuu selvästi lämpimämmin kuin teltassa samalla makuupusilla ja alustalla. Mikä on täysin loogistakin, koska bivissä nyt tosiaankin on sekä lämmön heijastavuss, että eriste. Lisäksi ilmatila jää pieneksi, toimien sekin eristeenä.

    Kosteuden kanssa minulla ei ole ollut ongelmia, kunhan vaan ei ryhdy hengittelemään siellä pussin sisällä. Yöllä nukkuessaan siis, sekin kyllä käy hyvin taukokäytössä. Naama siis täytyy pitää ulkona tai ainakin olla bivin vetoketju niin paljon auki pääpuolelta, että hengitys tuulettuu ulkoilmaan. Moinen on ihan helppoa ja mukavaa millä tahansa kuivilla keleillä. Mutta menee haasteelliseksi sadekeleillä, jos bivi siis on ihan ainoa mukana oleva suoja. Yksi kaverini, joka myös innolla suurinpiirtein samanlaista biviä käyttää, on välillä kertonut kosteusongelmista. Sen vuoksi minä yhden tämän talven (-10 asteen) yöpymisen jälkeen tosiaan jopa punnitsin makuupussini ennen ja jälkeen yöpymisen. Eroa oli muistaakseni muutama kymmene grammaa, eli ei mitään! Viimeinen suoritus -27 asteen pakkasessa sen sijaan jo tuotti ihan pikkuisen jäähileitä bivin vuorikankaan sisäpintaan, mutta makuupussi oli rutikuiva.

    Minun nykyinen ymmärrykseni näistä bivissä nukkumisen kosteuskuvioista on sellainen, että keho tuottaa vain hyvin hiukkasen kosteutta levossa. Niin vähän, että se häviää kuin pieru saharaan jopa siellä bivin sisällä. Tässäkin asiassa voi tietenkin olla sitten eroja eri ihmisten kesken. Aivan loogista tässä asiassa on sekin, että kaverillani, jolla on kosteushaasteita vähän enemmän esiintynyt, on merkittävästi pienempi bivi kuin minulla.

    Kaikkia tämmöisiä – ja paljon muuta, joka ei mahdu lomakkeelle.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s