Uudenlainen otsavalo

Pika-analyysi Nitecore HC30 –otsalampusta

Tiivistelmä: Yhden aika uudentyyppisen otsavalon esittely ja sen ominaisuuksien arvostelu verrattuna muihin kirjoittajan käyttämiin otsalamppuihin. Onhan kiehtovaa havaita, miten uskomattoman hyviä retkivalaisimia nykyään saa, jopa erittäin kohtuulliseen hintaan!

Nitecore HC30

Ei ole kauaa siitä, kun Etelä-Suomen syksyn synkimpinä hetkinä laitoin blogiini artikkelin, jossa käsitellään laajasti retkivalaisimia monelta kantilta (Päivänsäde ja menninkäinen). Se on yleistietoartikkeli, joka ei ota kantaa mihinkään yksittäiseen tuotteeseen. Nyt julkaisen sitten minun pikakokemuksiini pohjautuvan analyysin yhdestä aika uudenlaisen konseptin otsavalosta, jonka hiljattain itselleni hankin, noin koemielessä.

Huomio! Kun ingressissä on termi ”pika-analyysi”, se viittaa tässä nimenomaan tuotteen käyttöaikaan. Tämä analyysi siis pohjautuu kyseisen tuotteen vain parin kolmen kuukauden käyttöön. Tavallisestihan kerron kokemuksiani varusteista vasta oikein pitkien, yleensä vähintään vuoden mittaisten, käyttöjaksojen jälkeen. Mutta kehityksen vauhdin ledivalaisimissa ollessa sellainen, että aivan mikä tahansa on ”menneen talven lumia” jo viimeistään puolen vuoden päästä, niin tässä on pakko toimia nopsemmin. Ja otsalamppuja sekä muitakin led-fikkareita aivan jatkuvasti ja paljon käyttävänä tunnen pystyneeni oikein hyvin vertaamaan tämän uuden valaisimen ominaisuuksia muihin käyttämiini, eikä eräinsinöörin tekemä analyysi luultavimmin ole ollenkaan markkinoiden keveintä laatua.

Alla minun analyysini tuosta otsavalosta seuraavien ominaisuuksien suhteen: Valaisimen tyyppi, Valoteho, Valotehon säätöarvot, Virransyöttö, Valon väri, Valokiilan muoto, Valon suuntaus, Käyttöliittymä, Akku ja sen kesto, Vedenpitävyys ja iskunkestävyys, Paino ja sen jakautuma, Monikäyttöisyys, Hinta/laatu-suhde.

Jokaisen osa-alueen otsikon perään olen laittanut oman arvosanani kyseisestä ominaisuudesta asteikolla 1=surkea, 5=loistava. Nämä siis verraten asioita pariin muuhun käyttämääni oikein hyvään  valaisimeen, jotka ovat vanhojen, kokeneiden otsavalaisinten valmistajien tuotteita (Petzl, Silva).

Valokuvat laitoin artikkelin loppuun, jotteivät ne sotkisi listaa.

• Valaisimen tyyppi: Kyseessä on yksi edustaja tämän tyyppisistä otsavaloista, joita on juuri viimeisen vuoden aikana alkanut putkahdella markkinoille enemmän ja enemmän. Sellaisesta, jossa koko valaisin on pieni, otsapantaan kiinnitettävä alumiinilieriö. Siis itse valaisinosan rakenne on hyvin samanlainen, mitä on jo pitkään käytetty ainakin pienemmissä LED-taskulampuissa. Mutta näissä valoa tuottava LED sekä linssi ovat putkilon kyljessä, eikä päässä. Kuva on varmaan selvempi kuin selitykset.

 

• Valoteho: (5/5) Tämän valaisimen valonlähde on valmistajan mukaan Cree XM-L2 U2, jolle luvataan aikamoisen julma 1000 lumenin valoteho. Omien vertailujeni perusteella se näyttää tuon verran valoa myös tuottavan. Sopivimmat vertailuvaloni tässä asiassa olivat oma, järeä sukellusvalaisimeni noin vuoden takaa, jonka valoteho on oikein riippumattomien tahojen mittaustenkin mukaan 1200 lm. Sekä yksi 960 lumenin pikkufikkari.

 

• Valotehon säätöarvot: (3/5) 1 lm, 70 lm, 210 lm, 400 lm, 1000 lm. Pienin valoteho on yksi lumen, eli yhden kynttilän valovoima. Sen käyttötarkoitus lienee tarjota aivan miniskuulista valoa esimerkiksi tähtien tiirailijoille, niin että silmien hämäräadaptaatiota häiritään mahdollisimman vähän. Pimeässä metsässä kulkemiseen se on kuitenkin ainakin minun mielestäni jo liian pieni valon määrä. Joku 10-15 lumenin määrä on sellainen, jolla minä olen tottunut poluilla ja metsissäkin kulkemaan niin, että näen tarpeeksi ja säilytän silti vielä suurimman osan silmien hämäränäkökyvystä. Seuraava pykälä tässä lampussa on sitten 70 lm, joka on meikäläiselle jo oikeastaan ”kaikki valkeaksi” –tyyppinen valaistus, minkä sisältä ei enää näe mitään sinne valopiirin ulkopuolelle. Muutenhan valon määrän skaala on suorastaan mahtava! Mutta sopivan pienen valotehon puuttumisen vuoksi tämän käyttö syksyisten polkuretkieni valaisimena saattaa jäädä toteutumatta. Siitä tuo kolmosen arvosana. Monet muut ihmiset kuitenkin arvostavat paljon enemmän valoa – jota tästä laitteesta sitten kyllä löytyy!

 

• Virransyöttö: (1/5) Valaisimessa ei ole regulaattoria, joka pitäisi tehon syötön Ledille koko ajan vakiona, eikä myöskään mitään indikaattoria akun varaustilasta. Näin ollen akun tehon hiipuessa, valon määrä myös vähenee. Sellainen tapahtuu lähes aina todella huomaamatta ja moisen herää tajuamaan vasta joskus, valomäärän alennuttua jonnekin aivan olemattoman vähäiseksi. Ihmisen näköjärjestelmä vaan tottuu. Näin siis tapahtuu yksin kulkiessa, mutta jos on kavereita valoineen tai käyttää itse välillä jotain muutakin valoa, silloin asian huomaa nopeasti. Tämä on koko HC30 –valaisimen huonoin yksittäinen ominaisuus – tai oikeastaan sen puute! Toisaalta tällaisen ”perinteisen hiipuvan valon” kanssakin pärjää aivan mainiosti ja niillä hiipuvan akun ja valotehon viimeisillä rippeillä pärjää usein aivan tavattoman pitkään. Paitsi että Li-Ion –akkujen kanssa sitä ei parane tehdä! Koska tyhjäksi imettyinä ne vahingoittuvat tai jopa tuhoutuvat

 

• Valon väri: (5/5) On ehkä aivan pikkuisen sinertävän valkoinen, niin kuin toki kerrotaan myyntimateriaaleissakin. Verrattuna muihin ledivaloihini, tämän valo on kyllä sieltä aikalailla lämpimämmästä päästä ja siten erinomaisen hyvä, ainakin omiin mieltymyksiini.

 

• Valokiilan muoto: (2/5) Leveähkö kirkas ympyrä, jonka ulkopuolella on laajempi, himmeä valokehä. Kummankaan kehän raja ei ole aivan terävä, mutta melkoisen jyrkkä kuitenkin. Vaikka tällaisenkin valokiilan muodon kanssa toki pärjää metsissä ja muualla, ei se kyllä ole lähelläkään hyvää! Yleisvalaisimena pimeässä kävellessä hyvä valokiila on sellainen erittäin pehmeästi keskemmältä reunoille päin himmenevä, missä ei parhaimmillaan näy ollenkaan mitään rajoja. (Kuva!). Mutta mutta. Koska nykyledien lämmöntuotto on jo aika vähäinen, tätä valonjakautumaa voi yleensä hyvin korjata kiinnittämällä valoportin eteen vaikka jonkun mattamuovista tehdyn hajottajan. Läpinäkyvän mattapintaisen muovitaskun läpi valokiila muuttui jo paljon paremmaksi, ehkä jopa nelosen arvosanaan saakka. Nyt on projektina tehdä joku sellainen hajottaja, jonka saa helposti kiinnitettyä linssiin ja irrotettua siitä.

 

• Valon suuntaus: (5/5) Valaisinosa on kiinni otsapannassa kumisten lenkkien varassa, mikä sallii valon pystysuuntaisen säätämisen täysin vapaasti ja portaattomasti. Tämä on parasta, mitä otsalampun käyttäjä voi tässä asiassa saada!

 

• Käyttöliittymä: (5/5) Yksi nappi valaisimen siinä päädyssä, jossa linssiosakin sijaitsee. Valaisimessa on siis viisi valotehoa 1 lm, 70 lm, 210 lm, 400 lm, 1000 lm. Lyhyet painallukset vievät tuon skaalan läpi alhaalta ylöspäin. Jos valaisin on sammutettuna, ensin menee aina päälle pienin valoteho. Vilkutusmooditkin löytyvät jos joku niitä kaipaa, mutta vain nopeiden tuplaklikkausten takaa. Lisäksi käytössä on pitkä painallus seuraavasti. Valaisimen ollessa päällä, pitkä painallus sammuttaa sen. Ja pois päältä ollessa, pitkä painallus laittaa suoraan päälle suurimman valotehon. Kun lisäksi pitkä painallus ei vaadi mitään nappiin sekuntikaupalla nojaamista, on tämän valaisimen käyttö itse asiassa kaikkein kätevintä, mitä minä olen vielä tähän mennessä missään valaisimessa kokenut!

 

• Akku ja sen kesto: (4/5) Valaisimen mukana ei tullut akkua, ainakaan minun tavallani suoraan kiinalaisesta verkkokaupasta tilaten. Valaisin käyttää yhtä Li-Ion –akkua tyypiltään 18650. Valmistaja ilmoittaa valaisimen paloajat eri valotehoilla 3400 mAh kapasiteetin omaavan akun kanssa seuraavasti:
  • 1 lm => 330 h
  • 70 lm => 15 h 15 min
  • 210 lm => 7 h 15 min
  • 400 lm => 3 h 30 min                               (3 h 35 min)
  • 1000 lm => 1 h                                            (1 h 00 min)

Omien testieni tulokset ovat yo. listassa viimeisinä, sulkujen sisällä. Niissä käytin yhtä omaa 18650-akkuani, ilmoitetulta kapasiteetiltaan peräti 4000 mAh. Mutta oikeasti en tiedä mikä sen todellinen kapasiteetti on. Olen tilannut niitä jostain verkkokaupasta joskus ja joku on kuulemma kuullut huhuja, että kiinalaisten halpa-akkujen kapasiteettilukemissa voisi muka esiintyä jotain liioittelua. Mittaus on tehty lampun ollessa 12-asteisessa vedessä, mikä simuloi varsin hyvin käyttöä vaikka jossain syksyisessä metsässä. Täydellä teholla jatkoin mittausta vielä 72 minuutin paloaikaan, jolloin valaisin antoi ulos enää 400 lumenin valovirran ja akun jännite oli pudonnut 3,45 volttiin, mikä on vähän terveellisyyden rajamailla. Oikeasti siis akkukeston kannalta valaisin ansaitsisi 5/5 luokan, mutta tuo virransyötön reguloinnin puute oikeasti häiritsee tätä aspektia.

• Vedenpitävyys ja iskunkestävyys: (5/5) Vedenpitävyyden luokaksi on ilmoitettu IPx-8, ja 2 metriä. Tämä tarkoittaa kestävyyttä upotettuna 2 metrin syvälle veteen. Iskunkestävyydeksi luvataan puolestaan pudotusta kovalle alustalle 1,5 metrin korkeudesta. Vedenpitävyys tuli jo menestyksekkäästi testattuakin akun kestoaikoja testatessani, tosin vain 20 sentin syvyydessä. Erinomaiset kestävyydet näissä asioissa ovat aivan luonnollisia tällaisissa putkityyppisissä ja O-renkailla tiivistetyissä valaisimissa, millä samalla rakenteella on tehty suurin osa maailman sukellusvalaisimista jo vuosikymmenten ajan.

 

• Paino ja sen jakautuma: (3/5) Valaisimen käteen ottaessaan, se tuntuu aika painavalta. Mutta paino ilman akkua on kuitenkin vain 82 grammaa ja akun kanssa 129 grammaa. Valaisinosa 42 grammaa, akku 43 grammaa, otsapanta 43 grammaa. Kaikki itse kirjevaa’alla punnittuna. Nuo ovat pieniä numeroita, etenkin valaisimen tehon huomioiden. Mutta tuon kokoinen paino kokonaan otsalla on sitten kuitenkin aika paljon. Ei sitä varsinaisena painona ollenkaan havaitse, mutta tuo pieni massakeskittymä pyrkii kyllä vähän pomppimaan askelten tahdissa. Sen saa minimoitua aika vähäiseksi kiristämällä nauhat sopivan tiukalle, mutta kyllä valo silti vaan hiukan levottomalta tuntuu, verrattuna aivan samanpainoiseen valaisimeen, jonka akut sijaitsevat takaraivolla ja vain valopää otsalla. Tämä vielä korostuu valokiilan jyrkähköjen rajojen vuoksi (katso edellä).

 

• Monikäyttöisyys: (5/5) Tämmöistä kategoriaa minä en otsalampuille ole vielä tähän mennessä antanutkaan – koska ne ovat vain otsalamppuja. Tämä valaisin kuitenkin muuttuu erittäin helposti myös taskulampuksi, pujottamalla se irti otsapannasta, joustavien kumisten kiinnityslenkkien läpi. Sitä varten täytyy ainoastaan kiertää ensin auki valaisimen peräpään kansi, jonka alla on akku. Mukana tulee kahden vara-O-renkaan lisäksi myös klipsi, jolla pikkuinen valaisin voidaan kiinnittää esimerkiksi vyölle tai rintataskuun. Sellainen voisi ollakin yksi ihan kelpo käyttötapa juuri tällaisen lampun kanssa, joka valaisee rungon sivulta!

 

• Hinta/laatu-suhde: (5/5) Minä tilasin omani 15.12.2015 hintaan 39,98 US dollaria ja sain sen Postiin toimitettuna kolmen viikon päästä, ilman mitään lisäkuluja. Ainakin moinen hinta tuntuu kyllä jo matalalta tämän tehoisesta ja laatuisesta otsavalosta! Jos sellaisen haluaa nopeasti, niitä myyvät myös jotkut suomalaiset verkkokaupat. Pikaisella nettivilkaisulla löysin ainakin hinnalla 99,90 €.

–Kari

 

Nitecore HC30 -valaisimen valokiila talvisessa metsässä. Sekä kirkkaan spotin, että hajavalon rajat ovat turhan jyrkät.

 

Vertailuksi Petz Tikka XP -valaisimen valokiila, missä ei ole jyrkkiä rajoja. Oikeasti valo häviää vieläkin pehmeämmin, kameran kenno ei sitä vain pysty näyttämään.

 

HC30 valaisinosa on hyvin kompaktin kokoinen ja tukevaa tekoa.

 

Valaisimen kokeilua muussa käytössä kuin otsavalona.

 

HC30 tositoimessa talvisella yöretkellä. Kameran salamavalo peittää tässä otsavalon 70 lumenin valotehon. Kuva: M.Lindroos.