Kolmisarviraakavuori

Trehörnsråberget Kirkkonummen Kantvikissa

Tiivistelmä: Nimi on kummallinen, mutta kallioalue hieno kuin mikä! Oikea unelmien lähiulkoilualue muinaishautoineen, pitkine näkymineen ja hyvine polkuverkostoineen!

DSC02593
Kaukomaisemaa Siuntioon saakka Trehörnsråbergetin laelta.

 

Retki 1.3.2016

Tutkittavien listallani on tämäkin paikka ollut jo vaikka kuinka pitkään ja nyt tänään lopulta menin sinne vajaaksi pariksi tunniksi ulkoilemaan, täydellisen kauniina kevättalven päivänä.

Ja mikä paikka se olikaan! Paljon suuremmalta tuntui tuo kallioalue, kuin miksi se oli mieleeni asettunut peruskarttaa katselemalla. Pyrin tällä kertaa kävelemään pelkästään polkuja pitkin, koska täällä niitä sekä pitäisi olla läheisen runsaan asutuksen vuoksi, että niitä näkyi jopa käytössäni olevassa maastokartassa. Jätin auton Kantvikin K-kaupan parkkialueelle, marssin siitä pari sataa metriä kallioalueen eteläreunaan ja lähdin seuraamaan kallion itäpuolelle johtavaa isoa polkua.

Kirjailen alle huomioita alueesta siinä järjestyksessä, kuin niitä pikku retkelläni havainnoin, mutten kirjoita tällä kertaa varsinaista tarinaa. Satelliittikuvassa näkyvät kyseiset asiat ja paikat numeroituina otsikoiden mukaisesti.

Reitti Google Earth -satelliittikartalla, merkinnöin
Retken reitti Google Earth -satelliittikartalla. 4,8 km ja 2 tuntia taukoineen.

Parenteesijälkiä (1)

Alueen itäreunalla kulkee erittäin vanha ja paljon käytetty polku, joka vie läpi kallioiden välisestä solasta ja sitten kallioalueen alareunaan, harvametsäisen rinteen ja pusikkoisemman tasamaa-alueen reunoille. Siellä näkyy useammissa paikoissa juoksuhautoja, poteroita ja ties mitä muita varustusten jäänteitä.

DSC02560
Isoa polkua niillä kulmin. Juoksuhaudat ja poterot unohtuivat kuvata tällä kertaa.

Polkujen verkosto (2)

Minun valitsemani reitin kakkososassa mennään läpi hyvin vaihtelevien, mutta helppokulkuisten maastojen ja polut ovat ilmeisen paljon kuljettuja sekä selkeitä. Aivan täydellistä varmuutta ei tästä voinut joka paikassa saada, koska lunta oli aukeammilla paikoilla 10-20 sentin verran. Polkuja kulkee tällä alueella paljon, joten mitä erilaisimpia reittejä voi valita.

OM_SCREENSHOT, with track
Kallion polkuverkostoa Hylly.org:in Suomen peruskartta-ainoistosta toteuttamalla Garmin-muotoisella kartalla.

Brunniberg (3)

Valitsin polun, joka pienen notkelman kautta johtaa alueen pohjoiskulmassa sijaitsevalle kalliohuipulle, jolla on oma nimensä, Brunniberg. Sen pienehköllä huippualueella näkyi vaikka minkälaisia hienon näköisiä kallion reunan paikkoja, etenkin länsireunan jyrkänteiden reunoilla. Korkeuserot vaikuttavat tuolla suurilta ja ovatkin sellaisia, koska länsipuolella aukeaa Storträsk-järvi, jonka pinta on ainoastaan 8,7 metriä meren pintaa korkeammalla. Polku johtaa alas kallion kärjestä suoraan pohjoiseen ja se on aikamoisen jyrkkä, oikein serpentiineinä paikka paikoin mutkitellen.

DSC02565
Serpentiinipolku alas Brunnibergetiltä.

Järven ranta (4)

Tällaisenkin hienouden saa kallioretkellään täälläpäin. Polku kulkee aivan Storträsk-järven rannassa, missä voi ihastella sellaisia maisemia varsinkin kesäaikaan. Noh, nättejähän ne olivat myös näin talvella. Jokunen mökki näkyy olevan järven vastarannalla, mutta etenkin sen eteläisessä päädyssä on aika erämaistakin tunnelmaa.

DSC02569
Järvimaisemaa lounaan suuntaan.

Polkuvaihtoehtoja (5)

Minä valitsin nyt ylös kallioille johtavan polun haaran, joka oli aika huonosti näkyvissä lumen vuoksi, eikä siellä ollut juuri kukaan nyt kulkenutkaan. Polku nousee melko jyrkästi ylös suoraan THR-kallion korkeimmille paikoille ja juuri tätä jaksoa eivät ehkä niin sanotusti huonojalkaiset arvosta. Varsinainen pääpolku jatkuu laakson pohjalla aina Kantvikin asuinalueelle asti, samaan paikkaan, minne minä päädyin mutkien kautta. Polun linjat voi erottaa satelliittikuvastakin.

Muinaishauta (6)

Peruskarttaan merkitty muinaishauta, eli hiidenkiuas, sijaitsee kalliohuipun länsi- tai lounaisreunalla, paikassa, missä kalliot putoavat loivina ja täysin puuttomina alemmas. Niinpä siitä kiviröykkiöltä aukeneekin oikein hienot maisemat lännen suuntaan. Siihen minä istahdin ikiaikaisen hautamuistomerkin kivien päälle pitämään tämän retken kahvitauon, maailman hienoimmassa kevättalven säässä, auringon lämmittäessä pikkupakkasessa niin, että takkikin lennähti vaellussauvojen nokkaan! Lännen suunnalla tosiaankin avautui oikein pitkiäkin näkymiä. Ainakin Siuntion puolella sijaitsevan 70 metrin korkeuteen nousevan Kasbergetin tunnistin horisonttiviivan profiilista.

Jostain syystä minä en löytänyt tätä kohdetta Muinaismuistorekisteristä. Toivottavasti joku muu löytää, koska tuon kanssa aika paljonkin askarrelleena, en vieläkään osaa sitä hyvin käyttää.

DSC02581
Melko suuri hautaröykkiö ja hienolla maisemapaikalla – niin kuin ne oikeastaan aina ovat.

Näköalahuippu (7)

Minä käväisin vielä yhdellä kallioalueen laakeista huipuista, tutkimassa mitä kaikkea sieltä näkyy. No ainakin Getbergetin huippu patsasteli aivan yllättävän lähellä luoteen suunnalla. Toki vielä paljon lähempänä pöhisivät Suomen Sokerin (tai mikä hitsin Dansukker se nykyään onkaan) isot tehtaat, kuten myös Mildolan margariinitehdas, jonka tympeän imelän rasvainen haju ei onneksi nyt leijunut tännepäin. Minun tunnelmaani nuo kaikki lähellä olevat ihmisen rakennelmat, asutus mukaan lukien, eivät häirinneet vähääkään, koska tiedän niiden siellä joka tapauksessa olevan. Kallioluonto on hieno, samoin maisemat.

DSC02590
Pitkiä maisemia lännen suuntaan muinaishaudalta.

Polku alas – tai ylös (8)

Paluumatkan valitsemani polku vei hyvin vaihtelevia harjanteita ja notkelmia pitkin alas metsikköön. Minä poikkesin vielä ylhäällä kalliolla hetkeksi sivupolulle idän suuntaan, katsomaan paria siellä näkyvää kivikasaa, jotka olivat ilmeisiä rajapyykkejä joltain ajoilta. Tuo polku sinänsä näytti olevan yksi kallioalueen yli tuovista pääpoluista.

DSC02595
Ihmisasutusta ja teollisuutta on lähellä, jos niitä haluaa etsiä.

Yksi lounaishuippu vielä (9)

Alas päästyäni halusin vielä käydä tutkailemassa myös alueen lounaiskulmalla sijaitsevan erillisen kallion, jolla ei näy nimeä ainakaan peruskartassa. Perin juurin hienoja paikkoja ja kalliomaisemia löytyi sieltäkin, kuinka ollakaan, vaikkei sentään laajoja maisemia enää niistä korkeuksista.

DSC02602
Kantvikin asukkaat ruokkivat lintuystäviään.

Summeeraus

Fantastisen hieno kallioalue on tämäkin! Kyllä meitä eteläsuomalaisia, tai ainakin kirkkonummelaisia, hellitään, kun tämänkaltaisia ulkoilumaastoja löytyy oikeastaan meidän jokaisen takapihalta. Tämä pikku keikka oli minun ensimmäiseni juuri täällä, muttei varmasti viimeinen. Vaan tänne tullaan uudelleen vaimon kanssa joskus vähän edempänä keväällä kävelemään joku toinen reitti ja viettämään kahvipiknik jollain upealla kallion kulmalla. Mutta milläköhän niistä lukemattoman monista vaihtoehdoista?

–Kari

Advertisements

3 thoughts on “Kolmisarviraakavuori

  1. Storträsk -järven itäisen rannan tosi ison kalliojyrkänteen päällä on paras piknikkipaikka. Suosittelen kovasti. Upea ja rauhallinen paikka. Eipä siellä koskaan ketään ole näkynyt, rauhassa saa olla.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s