Lähierän vuosipäivä!

Tiivistelmä: Pieni juhlistus sille, että tasan vuosi on täynnä juuri sellaisen blogin rakentamisessa, joka tuo esiin ulkona liikkumisen riemukkuutta laajakulmaisesti katsellen.

Kohti kesää, suomalaisen taivaan huimaavan syvässä sinessä!

 

Aika kulkee

Niin se on aika kiitänyt siivillä yhden vuoden. Taas kerran! 21.4.2015 minä nimittäin lopulta ”painoin nappia”, laittaen tämän blogin ensimmäisen kerran julki. Se tapahtui silloin keskellä perin kiihkeää ja jännittävääkin valmistautumista minun ja useiden kurssikollegoitteni ihka ensimmäiseen pyhiinvaellukseen Espanjan Santiago de Compostelaan. Niinpä juuri sellaisia asioita liippaavia juttuja laitoin blogini ensimmäisiksi artikkeleiksi silloin. Sekä viipeellä sitten lopulta myös oman tarinani koko tuosta ensikertalaiselle aika huikeasta vaelluksesta – kokonaiskokemuksesta paremminkin.  Ne löytyvät yhäkin helposti blogista omasta Camino –kategoriastaan.

Sen jälkeen pääsin sitten vasta varsinaisesti toteuttamaan sitä ajatusta ja suunnitelmaa, joka oli päähäni pikkuhiljaa rakentunut mahdollisesta blogin pitämisestä. Sellaisesta monenlaisen ulkoilun riemullisten kokemusten esiin tuomisesta, joka toivottavasti voisi innostaa muitakin ulos luontoon. Mahdollisimman usein ja etenkin lähellä. Paikkojen ja asioiden katselemisesta mitä erilaisimmilla näkökulmilla. Eri harrastusten piiristä ja erilaisen taustatiedon valossa – kuten erityisesti tavattoman monitasoisen historian. Erilaisissa säissä ja eri vuodenaikoina. Pitkästi vaeltaen, lyhyesti kävellen, piknikillä, sunnuntairetkellä perheen kanssa. Jonnekin matkaten tai jotain etsien. Usein ehkä itseään.

Numeroita hämmästeltäviksi

Juuri tasan 70 artikkelia olen ehtinyt Lähierä-blogissa tähän mennessä julkaista, niitä on vuoden aikana luettu noin 16000 kertaa noin 6000 lukijan toimesta.

Noita lukuja voivat jotkut tietysti pitää pieninäkin, mutta minä en todellakaan pidä! Koska ne ovat jopa suuremmat, kuin mistä itse osasin silloin vuosi sitten edes haaveilla. Siis tällaiselle puhtaasti harrastukseen ja vapaa-aikaan perustuvalle kirjoittamiselle, missä markkinointi on melkeinpä vain joku ”hiukan tutunkuuloiselle kilisevä sana”. Koska valtaosin kirjoitan kohteista ja ulkona liikkumisesta aivan lähiympäristössä, olen myös alusta alkaen sisäistänyt kohdeyleisöni valtaosan olevan lähellä.

Mutta juuri tällä alueella olen sitten myös saanut kokea yhden suuren hämmästyksen aiheen. Siinä, mistä kaikkialta maailmasta Lähierä-blogin nykyiset lukijat tulevatkaan! Suomesta tietenkin aivan valtaosa, noin 95 prosenttia, mutta aika hitsin monessa muussakin maassa näyttää olevan ihmisiä, jotka myös tällaisilla näkökulmilla ulkona liikkumista ja paljolti juuri lähellä liikkumista tykkäävät katsella. Suomalaisia he kaikki tietenkin ovat, blogin kieli sen varmistaa. Tuossa lukijamaiden lista WordPressin tilastosta, lukumääräjärjestyksessä.

Uutta putkeen

Minulla jo niin sanotusti plakkarissa olevien juttujen, puolivalmisteiden ja ideoiden määrät ovat vaan koko ajan lisääntyneet siitä lähtien, kun aloin joitain niistä laittaa julki täällä blogissa. Koska konseptin kypsyttyä – mihin ikinä asteeseen se siis on nyt tähän mennessä tirisemään päässytkään – se on vaan avannut yhä lisää kiinnostavia näkökulmia lähiluontoon itselleni. Lähellä ja läheltä katseltujen paikkojen lisäksi saan toivottavasti tässä pikkuhiljaa valmiiksi jokusia artikkeleita, joissa havainnoidaan ympäristöä jonkun kokonaisuuden vinkkelistä. Tavoilla, joita ei vaan tule yleensä harrastettua, vaikka voisi. Mutta eipä mennä nyt spoilereihin, ainakaan tämän enempää …..

Kohti kevättä ja kesää

Noin tästä kohtaa minä alan siirtyä julkaisemaan enempi ”sulan ajan juttuja”. Tosin juuri samalla tavoin huomaamattomasti niihin hiipien, kuin tämä kevätkin sen aina tekee. Luntakin voi jokusissa jutuissa vielä vilahdella, vähintäänkin muistoina upeasta taakse jäävästä kaudesta, mutta taakse sellaiset nyt jäävät ja aurinko voittaa kohta kokonaan!

–Kari