Tiivistelmä: Täydellisen mukava pivileirikokemus varhaisen kevään ystävällisessä myräkkäkelissä, välineen käyttötapojen alkaessa opettelun ja testailun tuloksena olla jo kohtalaisesti hallussa.
Tapahtui 10.4.2014
Eilen illalla, uutisten jälkeen, pakkasin repun ja kävelin yhteen ”salaiseen leiripaikkaani” lähimetsissä. Tekaisin taas ultrakevyen ja -nopean leirin Fjelldukesta, pienestä, taittuvasta makuualustasta sekä kevyimmästä kesämakuupussistani (600g). Leirin teossa meni viitisen minuuttia. Sen jälkeen vaan nautin, kuunnellen kevätmyrskyn ääniä puissa. Kunnes heräsin aamun valoon.
Jottei kenenkään nyt sentään kadehtia tarvitse, kerron myös tämän ainoan särön tuossa täydellisyydessä. Aamuyöstä olisi pitänyt kömpiä ulos ihanan lämpöisestä ja mukavasta minileiristä männyn juurelle, mutten millään viitsinyt. Kaikki teltassa koskaan yöpyneet varmasti tietävät tuon yhden maailman universaaleimmista probleemista, jonka ratkaisu on aina vaan yhtä vaikeaa, vaikka ihmiskunta on sen kanssa jo monta tuhatta vuotta paininut :-).
Leiriin matkatessa minulla oli selässäni vain päiväreppuni, minkä sisälle mahtuivat ihan kaikki tarpeelliset tavarat. Leirivaate, makuualusta, makuupussi, känny, vara-akku, valaisimet, EA-paketti, pienet eväät, juomapullo ja varavaatekappaleet.
Tarinan sarjanumero (alun perin #15 tässä kohtaa) saattaisi jo vihjatakin siitä, että olen menneen talvikauden aikana testannut ja käyttänyt uutta isompaa Dukeani jotakuinkin kaikenlaisissa keleissä, mitä kausi on tarjonnut. Pakkasissa, tuulissa, vesi- ja lumisateissa, sekä näiden kombinaatioissa. Aivan niin kuin muidenkin varusteiden ja vaatteiden kanssa, olen oppinut millä tarvikkeilla ja miten niitä käyttäen tuollainen leiri parhaiten toimii. Ja sehän kyllä toimii! Omakohtaisesti olen saanut itselleni selväksi sen, että tällaisella minileiriytymisvarustuksella mies voi nukkua kuivasti, lämpimästi ja mukavasti ihan missä kelissä ja paikassa tahansa!
Tosin, täydelliset sadekelit ovat kyllä yhä haasteelliset tämän majoitetyypin kanssa, enkä vieläkään ehkä uskaltaisi pelkästään näillä yöpymisvarusteilla lähteä vaikkapa viikon reissulle erämaihin tai tuntureille. Mutta testailu ja kehittely kyllä jatkuu yhä tällä rintamalla, ultrakevyen laavu- tai louekankaan ollessa nyt kiinnostavin laajennuskonsepti, norjalaisen esimerkin mukaan.
Kaikki tämä harjoittelu on siis koskenut ainoastaan leiriytymistä ja yöpymistä. Eniten riemua näistä on aina saanut taukosuojana, yhdelle taikka useammallekin luonnossa liikkujalle. Siihen olen näitä maailmankaikkeuden hienoimpia välineitä käyttänyt jo monia satoja kertoja. Varmaan kymmeniä jopa menneenkin talvikauden pyörä- ja patikkalenkeillä.
Suosittelen, nimenomaan lämpimästi!
–Kari
Lähierä™ 