Tiivistelmä: Leppoisa kesäsunnuntain pyöräilyretki, joka avasi silmiä näkemään aivan lähiympäristöömme liittyvää uskomatonta historian määrää ja laatua! Nyt vanhan Kuninkaantien reittejä lyhyen matkaa Kirkkonummella seuraillen.
Tapahtui sunnuntaina 19.6.2016
Kansainvälisenä luonnonkukkien päivänä oli Kirkkonummella yhtenä tapahtumana myös ”kulttuurimaisemapyöräily”. Kiehtova termi, jonka minä bongasin paikallislehtemme Kirkkonummen Sanomien 16.6. numerosta. Sen kuvaus on alla, suorana lainauksena lehden ilmoituksesta. Niin mahdottoman kiinnostavalta tuo kuulosti, että pakkohan sinne oli mennä, vaikka muutakin menoa olisi ollut, eivätkä keliennusteetkaan mitään herkkua luvanneet.
”Kulttuurimaisemapyöräily Kuninkaantietä Masalasta Ragvaldsiin. Luonnonkukkia ja kulttuurimaisemaa voi ihailla myös pyöräillen. Kulttuurimaisemapyöräilijät ajelevat hissukseen ja välillä pysähdellen noin 9 km reitin Kirkkonummen ydinalueen halki Masalasta Ragvaldsiin kevyenlikkenteen väyliä ja sivuteitä pitkin. Matkan varrelle mahtuu kadonneita kartanoita, uutta rakentamista, metsiköitä ja jopa joen rantaa. Luonnonkukkiakin on siis varmasti monenlaisia! Lähtö tapahtuu klo 12 Masalan monitoimitalolta, Sundsbergintie 1 ja päätepiste on Ragvaldsin museoalueen luonnonkukkapäivän tapahtuma. Paluu tapahtuu omatoimisesti. Kulttuurimaisemapyöräilyn oppaana on Petra Vairimaa. Ennakkoilmoittautuminen: petra.vairimaa(at)kirkkonummi.fi.”
Tämä tarina tuosta retkestä on meikäläisen henkilökohtainen kokemus, sisältäen jokusia tiedon herkkupaloja kaikesta siitä, mitä retkellä kuulin. Koko retken tietopaketti löytyy Kirkkonummen kunnan sivuilta ja en voi kuin suositella sen lukemista kaikille teille, jotka eri syistä ette päässeet tälle retkelle!!
Lähtö Masalasta
Meikäläisen lähtö meinasi mennä kiireeksi ja sen seurauksena poljin Neidonkalliolta Masalaan Sepänkylän kautta kokolailla niin kovaa, kuin nykyinen kuntoni salli, ollen sitten perillä monitoimitalon pihassa ihan reilusti ennen määräaikaa. Mihin mennessä sinne tuli pari muuta heppua, sekä oppaana toimiva nuori nainen, joka Petraksi itsensä esitteli. Jo heti tuossa pihassa alkoivat oppaan juttelut ja tarinoinnit erinäisistä niiden kulmien lähihistoriaan liittyvistä asioista. Kaikki oli perin mielenkiintoista ja keskustelu interaktiivistakin, meidän kolmen osallistujan kysyessä lisää ja kommentoidessa. Niin ollen pääsimme lähtemään liikkeelle varmaan 15 tai 20 minuuttia myöhemmin kuin aikatauluun oli kirjoitettu ja minä aavistelin, ettei etenemisen nopeus tuosta tulisi myöskään kiihtymään :-). Mutta ainakin minulle kaikki tuo oli pelkkää plussaa, sillä aikatauluni oli nyt vapaa ja kaikki tuttuihin lähipaikkoihin liittyvä historiatieto oli kerrassaan herkkua meikäläiselle.
Framnäsin tila
Seuraava pysähdyspaikkamme oli heti Framnäsin puistotien päässä, missä monien muiden ympärillä olevien paikkojen lähihistoriaan liittyvien asioiden lisäksi kuulimme Framnäsin rusthollitilasta, joka on ollut niillä sijoillaan ainakin vuodesta 1540. Myös niistä eduista sekä velvoitteista, joita Ruotsin kuningaskunta rusthollitiloille silloin asetti. Meikäläiselle nuo tiedot olivat hienoa mannaa, koska minä ja perheeni olemme eläneet hienot ydinosat elämäämme Framnäsintien päässä, tuon tilan entisillä mailla ja aivan kallion laella olleen päärakennuksen vieressä. Koluten niitä nurkkia perin juurin niin lenkeillä yksikseen, kuin yhdessä lasten ja koko perheenkin kanssa.
Ingvaldsby, Inkilä
Pysähdyimme Östergård nimisen tilan ja talon kohdalla, missä Kuninkaantie lähtee mäennyppylän jälkeen laskeutumaan pitkää soiroa länteen päin. Siinä kuulimme olevamme (ainakin entiseeä) Ingvaldsbyn kylässä, joka on aikanaan 1500-luvulla ulottunut aina Sepänkylästä Finnträsk –järvelle asti. Samoin siitä, miten tilat on 1700-luvulla jaettu Västergårdiksi ja Östergårdiksi. Kiehtovia olivat myös tiedot monenlaisista, näihin tiloihin liittyvistä tapahtumista, joissa on vaikuttanut muiden muassa muuan Aleksis Kivi.
Jorvas
Vastapäätä Jorvaksen rautatieasemalle laskeutuvaa tienpätkää vietimme seuraavan taukomme. Keskustelimme entisen Jorvaksen tilan sijaintipaikasta, ymmärtäen sen aikaan olleen nykyisen Ericssonin lähistöllä, eikä Jorvaksen suoran länsipäässä, niin kuin jotkut ovat kertoneet. Siellä on sijainnut sen sijaan Nägelsin tila silloin. Ja Jorvaksen nimenkin taustat käytiin läpi, päätyen sen takana piilevän Georgios -nimeen, samoin kuin myös paikan nimessä Jurva. Nyt jäi tietysti suorastaan mieltä järsimään, kenestä penteleen Georgesta on ollut kyse?
Lukemattomien muiden näihin alueisiiin liittyneiden historiatietojen lisäksi kuulimme entisistä Mathildebergin ruusutarhoista, jotka syntyivät seuduille juuri samaan aikaan rantaradan kanssa vuonna 1903. Myös Kolmenkyläntien, -kujan sekä –kaaren nimet hiukan aukenivat, tosin tarkempaa tutkimista yhä vaatien, sillä peräti viisi kylää on Jorvaksen alueilla ennen vanhaan ollut.
Pokrova
Pokrovan parkkipaikalla oli jo retken viides pysähdyspaikka ja siinä tuli niin paljon monenlaista taustatietoa alueen rakennuksista ja niiden historioista, että taisivat mennä sekaisin meikäläisen muistissa. Onneksi niitä ei kaikkia tarvitsekaan ulkomuistaa, vaan muitakin tapoja on ihmiskunta jo kehittänyt. Aivan ihmeelliseen internettiin saakka J. Sellainen hippu tarttui mieleeni, että yhden alueen taloista oli perheelleen joskus rakennuttanut kirjailija Kyösti Wilkuna.
Kvis, Gillobacka, Tolsa
Kaikissa noissakin paikoissa pysähdyttiin ja kuulimme vaikka kuinka monia historiatietoja ympärillä olevista rakennuksista, joista en edes yritä kalastella jotain muistini syövereistä. Vaan kun omien tutkailujeni tiimoilla haluan taas joskus selvittää paikkojen taustoja, käännyn Petran tätä retkeä varten tekemän dokumentin puoleen, josta silloin heti retken jälkeen sain itselleni kopion. Ja juuri tuo sama upea tietopaketti siis löytyy nykyään kunnan sivuilta ”Kulttuurimaisemapyöräily Kuninkaantietä Masalasta Ragvaldsiin”.
Heikkilä
Useammassakin paikassa pysähdyimme myös Heikkilän alueen läpi ajaessamme ja minun päänuppini hatariin sokkeloihin on jäänyt sieltä sellaista kokonaismuistikuvaa, että noista alueista muodostui joskus erilaisten käsityöläisten asuttama alue, josta löytyi niihin aikoihin räätäleitä, suutareita, seppiä ja vaikka minkä alojen ammattilaisia pajoineen. Alueen vanhimman pystyssä olevan talon paikkaa oppaamme hiukan arvuutteli ja sen vuoksi en mene itsekään vannomaan sen olevan tämä Vanhan Heikkiläntien varrella kuvaamani.
Monta muuta
Jolkby, kirkko ja keskusta, Finnsbacka sekä Kusas muodostivat loput kaikkiaan neljästätoista eri ”pysäkistä”, joilla tämä kulttuurimaisemapyöräilyretki (aika makea yhdyssana :-)) tarjosi aivan huimasti mielenkiintoista taustaa lähiympäristöstä, missä noin joka päivä tulee kiidettyä edes ja takaisin, ohi paikkojen, jotka oikeasti kätkevät taakseen oikeasti huikeaa ja pitkääkin historiaa!
Retken aikataulu taisi lipsua yli suunnitellun oikein urakalla, koska niin paljoa tietoa ei nyt vaan voi määräänsä pienempää aikaikkunaan mahduttaa. Itselleni se ei toki haitannut mitään, suorastaan päinvastoin.
Ragvalds
Ja vielä ehdimme juuri ja juuri mukaan viimeiselle kierrokselle, missä Maaret Eloranta esitteli Ragvaldsin kotiseutumuseon pihapiirissä kasvavia vanhojen aikojen hyötykasveja. Niin päättyi tuo suorastaan näkökulmia avartava retki, jonkalaisille kyllä jatkoa toivoisi!
Ainakin tällainen lähitutkimusmatkailija, jonka pääfokuksena on meitä ympäröivä luonto. Minkä kiehtovana osana puolestaan kulttuurihistoria monin paikoin on.
Ai niin, säät olivat sitten loppujen lopuksi aivan upean suosiollisia meille harvoille kulttuurimaisemapyöräilijöille. Niin kuin muuten aivan tavattoman usein käy ulos luontoon lähtiessä. Tai itse asiassa aivan joka ikinen kerta niille, jotka ovat oppineet jopa pukeutumaan ulos lähtiessään :-).
–Kari
Lähierä™ 
Kiitos Kari ja Petra!
Mahtava pläjäys kulttuurihistoriaa! Tätä tekstiä ja linkkejä täytyy lueskella ihan ajan kanssa että kaikki sisäistää.
Tietoa tuli niin paljon että ei ihme että osallistujat tunsivat olevansa lähellä saturaatiopistettä.
T:Pekka
TykkääLiked by 1 henkilö
Mutta perin mukava saturaatiotila tuollainen, eikö vain? 🙂
TykkääTykkää