Kaksivuotissynttärit

Tiivistelmä: Tasan kaksi vuotta on nyt takana sellaisen blogin rakentamista, joka pyrkii tuomaan esiin ulkona luonnossa liikkumisen tavattoman monia aspekteja ja näkökulmia. Sellaisia, jotka kaikki antavat lisää virtaa ja tasapainoa ihmisen elämään.

Loppuunajettu Merrell
Kaikella ulkoilullakin on hintansa. Parhaat vaelluskengät teidensä päässä. 3v ja 2,5 tuusaa.

Julkaistu 21.4.2017, tasan kaksi vuotta blogin julki laittamisen jälkeen.

 

Vuosipäivä taas

Hupskeikkaa vaan! Jo peräti kaksi vuotta on huristellut ohitsemme siitä hetkestä, kun lopulta vuonna 2015 minä sain jo hyvän aikaa tuumaillut ajatukseni järjestettyä ja konkretisoitua siihen malliin, että Lähierä-blogi lähti pyörimään. Sen taustat, syyt ja seuraukset, sekä lopullisen vastauksen maailmankaikkeuteen ja kaikkeen muuhun sellaiseen, kirjasin aikanaan kahteen blogisivuston perustuslailliseen asiakirjaan nimiltään Taustoja ja Filosofia.

Kaikenlaisia numeroita

Tuosta hetkestä alkaen on blogiin tullut uusia artikkeleita joka ainoa viikko, keskimääräisen julkaisuvälin ollessa tähän mennessä 5,8 vuorokautta. Täällä on nyt kaikkiaan 133 artikkelia, joita on luettu yhteensä yli  40.000 kertaa noin 20.000 lukijan toimesta. Vielä epämääräisen paljon suurempikin on kaikkinainen lukijakunta useiden muiden kanavien kautta, jotka samoja kirjoituksia myös aika-ajoin julkaisevat. Ja tähän mennessä on pystynyt jo tottumaan siihenkin ensin hämmästyttäneeseen asiaan, että blogin (suomalaisia) lukijoita on peräti 61 eri maassa, ympäri koko maapallon!

Olen mahdottoman tyytyväinen siitä, että noin monille olen jo päässyt tarjoamaan lukukokemuksia ja toivottavasti myös peräti jotain kipinöitä luonnossa kulkemiseen! Silti koen kannattavan koettaa tavoittaa yhä vielä lisääkin ihmisiä, koska haluan parhaani mukaan yrittää jakaa muillekin sitä kaikkea laajan kirjon hyvää, jota olen itse koko elämäni ajan luonnosta saanut. Tällä rintamalla olisi valtavasti mahdollisuuksia niin tiedon levittämisen kuin erilaisten yhteistyökuvioidenkin kautta, kunhan vaan ehtisi niihinkin vähän lisää panostaa.

 

Monia näkökulmia

Toivon ja myös uskon, että tähän mennessä blogiin on jo päässyt rakentumaan kohtalaisesti konkretiaa siitä filosofiasta, jonka varaan sitä lähdin toteuttamaan. Kaikkein lyhimmin sanottuna se on löytöretkeilyä luonnossa. Sellaista, joka tarjoaa aivan uskomattoman paljon nähtävää, tutkittavaa ja löydettävää. Aivan missä tahansa. Omissa lähiympäristöissä, vaikka tunnin mittaisilla lenkeillä kotiovelta lähtien. Oikeastaan rajattomasti ja loppumattomasti, sillä erilaisia näkökulmia luontoon ja siihen liittyviin asioihin piisaa niin paljon. Sama toimii tietenkin myös missä tahansa muualla ja pidemmillä reissuilla.

Tästä luontolöytöretkeilyn käsittämättömän upeasta skaalasta olen jo vuosikausien ajan koettanut rakennella juttua, joka sitä avaisi muillekin. Pystymättä vieläkään saamaan aikaan ainakaan itseäni tyydyttävää pakettia. Koska olen nyt lupautunut pitämään aiheesta esitelmän, se kyllä lopulta pakottaa minut noiden viimeisten kynnysten yli ja saanen artikkelinkin valmiiksi asti.

Yksi tärkeimmistä asioista, jotka minua ovat kautta vuosikymmenten vetäneet tai työntäneet liikkumaan ulkona luonnossa, on sellaisen touhun vaikutukset omaan kehooni ja mieleeni. Ne vaikutukset ovat 210-prosenttisesti positiivisia! Näistä luonnon hyvää tekevistä aspekteista on pikkuhiljaa alkanut kertyä myös oikein tieteellisesti tutkittua näyttöä. Omista kokemuksistani ja erilaisista tutkimustuloksista kirjoitin taannoin itsekin yhden artikkelin, jonka laitoin ihka ensimmäiseksi postaukseksi Lähierä-blogiin otsikolla Terveyttä ja mielenrauhaa metsistä. Peruskiveksi.

Eteenpäin elävän mieli

Joskus vaikka niinkuin mummo lumessa. Etenkin talviaikaan. Esimerkiksi lumikengät jalassa ja ahkio perässä. Aina mahtavia kokemuksia silloinkin plakkariin saaden. Tekevällehän sattuu, laittamattoman suomalaisen sanonnan mukaan. Ja jollei nyt aivan kirjaimellisesti tee kipeää, ainakaan liikaa, niin juuri sattumusten ja haasteiden kirjomat kokemukset ne kaikkein mieleen jäävimmiksi muistoiksi ja tarinoiden aiheiksi jalostuvat.

Löytöretkeilyn näkökulmalla uusia ja kiinnostavia asioita tulee eteen oikeastaan koko ajan, kun vaan ulos lähtee. Ja koska veri vetää sinne tuon tuostakin, tarinoiden aiheet eivät ole vähenemään päin. Vain ajan löytyminen niiden kirjoittamiseen ja välillä monenmoiseen tutkimiseen sekä rakenteluun tahtoo usein olla pullonkaulana. Mutta enköhän niitä yhäkin ehdi silloin tällöin ylös kirjoitella ja valmiiksi viilailla, ainakin joinain yön tunteina, väsymystä odotellessa. Noin 50 vuoden monenlaisen ulkoilun ja löytöretkeilyn tuloksina (verkkolevyn) padassa on myös melkoinen keitto, mistä voi joitain parhaita sattumia vielä pitkään poimia.

Joiltain hyviltä kavereilta ja tutuilta olen myös saanut pari kolme sellaista heidän tarinaansa, jotka istuvat Lähierä-blogin filosofiaan ja lähestymistapaan. Niitä on julkaistu ja julkaistaan vieraskynäkirjoituksina ja tietämättä ollenkaan, ovatko moiset lisääntymässä vai vähenemässä, suhtaudun niihin itse suurella mielenkiinnolla.

Joka tapauksessa toivotan mukavia ja ulos liikkumaan innostavia lukuhetkiä kaikille Lähierä-blogin lukijoille tästä eteenkin päin! Onnellisena siitä, että toivotus maalaa samalla aina vaan lisää löytöretkeilyä myös itselleni 😊.

–Kari

Mainokset

6 thoughts on “Kaksivuotissynttärit

  1. Kiitos Kari!
    Kaikista niin monista ja hienoista jutuistasi, erityisesti heti mieleen muistuu Karhu-kokemukset ihan kotimaastoissasi ja ”Sulaa hulluutta” -keromus 🙂
    Lisää juttuja odotellessa,
    T:Pekka

    Tykkää

  2. Nro 1 blogi minunlaiselleni cityihmiselle joka on vasta nyt ’löytänyt aikaa’ ulkona maastossa liikkumiseen jalan – täyttämään varmaankin vajetta joka jäi kun maastopyöräilyharrastus hiipui /autolla liikkumisen mahdollisuus lisääntyi.. Varusteet, vinkit, lähikohteet jne. täältä sitä evästä saa omaan haikka-reppuunsa!
    Paremman puoliskon & hyvän kaverin kanssa ollaan polkuja tallattu ja hiljalleen varusteita, taitoja hankittu.

    Jatkahan ihmessä tarinointia tulevaisuudessakin 🙂

    Keväisin terveisin Harri, Espoo / ”Haikka-ankat”

    Ps. Kauhalaan sitten seuraavaksi.

    Tykkää

    • Hienoa, kiitokset!

      Minähän kyllä jatkan tämän lähilöytöretkeilijän tieni kulkemista ja sen mukanaan tuomien asioiden talteen kirjoittamista. Koska juuri tämän kuvion ympäriltä olen löytänyt kokonaisuuden, missä todella iso osa meikäläisen elinikäisistä kiinnostuksen kohteista – ellei peräti luonteenpiirteistäkin – pääsevät toimimaan yhdessä, toisiaan tukien!

      Hienoja keväisiä luontoretkiä toivotan teille!!

      Ties vaikka joskus meidänkin polkumme jossain risteävät. Mahdollisuudet sellaisiinkin insidentteihin lisääntynevät sitä mukaa, kun pääsen tässä laittamaan isompia vaihteita silmään retkien opastuksen ja luentojen pitämisen rintamilla.

      –Kari

      Tykkää

      • Excellent Kari 🙂

        Ps. Kauhalassa kelpaa kuljeskella, jopa hieman harhaankin..
        Olisiko S..tan Pena – laavusta muuten mihinkän hm.

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s