Kaksoisvirran maa, osa 0 – Sarja

Tiivistelmä: Johdatus pieneen artikkelisarjaan, jossa esitellään Kirkkonummen ydinalueiden läpi virtaavat joet.

 

”Mahtavat virrat valuvat verkkaisesti mereen, halki suuren suistoalueen”. Kuva: S.Ryynänen.

Ajatus tämän jokijärjestelmän kunnolla katselemisesta ja sen esittelemisestä kehittyi päähäni jo ainakin kaksi vuotta sitten. Artikkelisarjan rakentaminen siihen liittyvine ympäristöjen tutkailuineen on nyt jatkunut  puolisentoista vuotta. Kokonaisuus ei ole vieläkään valmis, mutta päätin silti alkaa laittaa valmiita osasia blogiini jo nyt, muiden artikkelien sekaan. Tämän kokonaisuuden muodostava viiden artikkelin sarja siis ilmestyy tänne pikkuhiljaa, sisältäen nykykäsityksen mukaan seuraavat osat:

• Kaksoisvirran maa, osa 0 – Sarja
• Kaksoisvirran maa, osa 1 – Estbyån
• Kaksoisvirran maa, osa 2 – Kvarnbyån
• Kaksoisvirran maa, osa 2.1 – Meikon vedet
• Kaksoisvirran maa, osa 3 – Jolkbyån

Fokuksen määrittely

Hahaa, eikös tarinan otsikko saanutkin ajatuksesi vilahtamaan jonnekin Eufratin ja Tigrisin varrelle, Mesopotamiaan, Babyloniaan, Assyriaan? Eli nykyisten Irakin ja Syyrian alueille. Niin kuin ainakin meikäläisen ikäpolven koulun maantieto on meidät opettanut. Mutta ei niiden ajatusten pakko ole noin kauas mennä, vaan otsikkoa vastaava, kiehtova alue jokineen, suistoalueineen ja viljavine laaksoineen löytyy paljon lähempääkin. Niin läheltä, ettei sitä ihan helposti tule huomanneeksikaan. Sellainen on nimittäin myös oma kylämme, Kirkkonummi!

Artikkelisarjan esittely

Tässä muutaman artikkelin sarjassa tuon kunnolla esille sen jokijärjestelmän, joka erittäin keskeisesti liittyy Kirkkonummen keskustaan ja sen ympäristöön. Siihen kuuluvat joet ovat nimiltään Kvarnbyån, Jolkbyån ja Estbyån. Ja jolleivät nuo nimet sattuisi olemaan vielä tuttuja kaikille, taikka täytyisi ihmetellä miksi niitä on otsikosta huolimatta peräti kolme, kannattaa ainakin lukea vähän pidemmälle :-). Uskoisin kannattavan muutenkin, sillä monet erilaiset lähellä olevat paikat ja maastot – ehkä omilla tavoillaan tututkin sellaiset – tulevat tässä esiin toisenlaisilla näkökulmilla kuin arkielämän kiireissä niiden ohi pyyhältäessä.

Tämä upea jokikokonaisuus ansaitsee arvoisensa tavan sitä käsitellä, jollaiseksi valitsin tähtiperiaatteen. Kulkien ensin sarjan ensimmäisessä osassa laskujoen suistosta tähden keskelle, missä Kvarnbyån ja Jolkbyån yhtyvät Estbyå –joeksi. Kakkososa etenee sitten puolestaan Kvarnbyån syntysijoilta samaiseen tähtipisteeseen ja kolmososa tekee samankaltaisen retken Jolkbyån varsia seuraillen.

Näkökulmia

Ensiosassa kuljetaan siis vastavirtaan ja toivon, etteivät vaikkapa termit ”seuraavaksi”, ”edetään”, jne. liikaa hämää ketään. Joka tapauksessa kaikki artikkelit on varustettu peruskartan otteilla, joihin on numeroidusti merkitty ne alueet ja kohteet, mitä kukin kappale käsittelee.

Koko artikkelisarjassa pyrin tuomaan näitä jokia esiin erityisesti luontokohteina, joista voi ja kannattaa nauttia. Omanlaisenaan, erilaisena lähiluontona. Näitä aspekteja tuon esiin kahdella tavalla. Ensiksikin kertomalla paikoista, missä pääsee ainakin katselemaan näitä monin paikoin tavallaan huomaamattomiksi ja/tai vaikeasti lähestyttäviksi muuttuneita jokia.  Toiseksi näytän alueita, missä pääsee jopa oikein ulkoilemaan ja kulkemaan jokien rannoilla.

Näihin kaksoisvirran maan pääjokiin laskevia lukuisia sivujokia, tai oikeammin puroja ja ojia, ei näissä artikkeleissa käsitellä, jotain äärimmäisen mielenkiintoisia poikkeuksia lukuun ottamatta. Ne reitteineen ja syntysijoineen selviävät kiinnostuneille helposti peruskarttaa tarkkaan tutkimalla. Ja vielä kiinnostavammin sitten ulkona luonnossa oikeasti silmät avoimina kulkemalla!

Yksi suuri poikkeus syntyi sitten aivan käytännön tutkimusretkien kautta. Nimittäin Meikon alueilta Ingelsinjokeen tuleva vesimäärä osoittautui niin merkittäväksi, että päätin ottaa ne joet mukaan tähän kokonaisuuteen. Aivan peräti omana artikkelinaan, jottei Kvarnbyån juttu paisuisi liian massiiviseksi.

Nimet, valokuvat – ja vielä videotkin!

Jokien eri osilla on suuri määrä omia nimiään, jotka toki myös näkyvät samassa hyvässä perusmateriaalissa, eli Suomen peruskartalla. Sekä tullevat kaikki esiin myös tässä artikkelisarjassa.

Kivoja valokuvia eri paikoista on allekirjoittaneella niin paljon, ettei niitä millään voi kaikkia tunkea juttujen tekstin sekaan. Tätä huikean positiivista haastetta lisää vielä se, että olen päässyt tekemään yhteistyötä vanhan tuttuni Sepin kanssa, joka on kokenut nelikopteriharrastaja. Niinpä on näkökulmaksi auennut vielä lintuperspektiivikin. Siksi vain jokunen yksittäinen valokuva kustakin paikasta on tekstin seassa elävöityksenä ja lisää artikkelien perässä. Kuvatekstit sitovat nekin sitten oikeisiin paikkoihin.

Linkit joihinkin mahdollisiin näitä jokia koskeviin videoihin löytyvät artikkelien lopusta. Sellaisesta syystä, että kirjoitetut jutut ja elävä kuvat ovat aivan omia ilmaisumuotojaan, jotka eivät kokemuksena toisiinsa sujuvasti nivoudu.

–Kari

Advertisement