Mielenhyvittäjän kertomuksia 1

Tiivistelmä: Tässä on yksi äärimmäisen positiivinen ihmiselämän ahaa-elämys! Sellainen, että hyviä kokemuksia, elämyksiä, mielenrauhaa ja onnellisuutta on aivan jatkuvasti saatavissa nimenomaan luonnon piiristä!

dsc05861
Oman kodin ikkunoistakin luonto tarjoaa välillä aivan upeita elämyksiä!

 

 

Valokuviksi olen tähän artikkeliin valinnut vaan joitain sellaisia kuvia tuolta ulkoa suomalaisesta luonnosta, jotka minun mieltäni erilaisilla tavoilla silittävät. Noita kun pelkästään vuoden 2018 valokuvistani poimiskelin, huomasin sellaisia kuvia olevan yllättävänkin paljon.

Eikä kai ihme, sillä luonto sisältää aivan tavattoman monenlaisia minuun tuolla tavoin vaikuttavia asioita. Joiden skaalasta olen monien vuosien ähkymisten jälkeen lopultakin saanut aikaan jonkunlaisen yhteenvedon. Sen julkaissen joskus lähitulevaisuudessa nimellä ”Rajattomasti riemuja, lähellä ja ilmaiseksi”.

 

dsc05601
Ulkosaariston hiekkarannoilla on huiman monenlaista kauneutta.

 

Mielensäpahoittaja

Varmaan noin joka ikinen suomalainen tuntee jo ainakin jollakin tavoin Tuomas Kyrön ”mielensäpahoittajan”. Se on iskenyt suoraan meidän suoniimme, koska siihen on tiivistetty kovin paljon sellaisia asioita, jotka taitavat tuntua niin tutuille itse kullekin meistä. Ettei vaan olisi kyse joistain peräti suomalaisuuteen kuuluvista asioista.

Minuunkin ne uppoavat. Kummakos tuo, sillä juuri täällä pohjan perillä minäkin olen sekä syntynyt, että suurimman osan elämääni tallannut. Ja esi-isänikin ovat näillä mannuilla heiluneet jo reilut 400 vuotta. Äidit myös. Mutta tässä tarinassa tulee myös mutta, juuri tässä kohdassa. En tiedä olenko täälläpäin joku outolintu, mutta ainakin itse luulen löytäväni ympäriltäni jatkuvasti myös positiivisia asioita.

Tämän ahaa-elämykseni nimeksi muodostui tietysti hetipaikalla ”Mielensähyvittäjä”, vastapainoksi tuolle toiselle ilmiölle. Mutta kun sitten oli asioita tarkistettava ja huomattava, että joku Taavi oli jo ehtinyt ratsastaa Tuomas Kyrön idealla ennen minua, jutun ja konseptini otsikkoa täytyi vähän viilata.

 

20150920_144646
Puhtaat poronjäkälämatot ovat niin ihania! Ja niitä piisaa ainakin Etelä-Suomessa.

 

Positiiveja luonnosta

Ja nyt kun oikein pysähdyin näitä asioita miettimään sekä analysoimaan, varmistuin siitä, että niitä positiiveja löydän koko ajan nimenomaan luonnon piiristä! Ihmisten tekemisistä ja touhuamisista taitaa löytyä ainakin yhtä paljon noita ”Tuomas Kyrön alueen” juttuja, kuin jotain muitakin, mutta pelkän luonnon kanssa tekemisissä ollen plussapuoli jää voitolle aivan kuusi-yksi! Nollaa en kehtaa tähän laittaa, koska on pakko tunnustaa seuraava. Joskus luontoäiti on päätynyt kurmuuttamaan allekirjoittanuttakin niin, että positiivinen ajattelu on kerta kaikkiaan unohtunut ja ainakin kirosanat nousseet pintaan. Jopa pelkokin jokuset kerrat. Mutta ehkä se nolla olisi siltikin tuossa oikein numero, sillä jälkikäteen juuri kaikki nuo kokemukset ovat jalostuneet elämän tarinoiden hienoimmaksi kermavaahdoksi!

 

20180609_112800
Lieneekö ketään suomalaista, jonka sydäntä eivät tällaiset näkymät sykähdytä?

 

Puntarointia yhden elämän tärkeimmän asian tiimoilla

Joskus havaittuani tuon merkillisen dualismin ”mielensäpahoittaja-ajattelun” ja oman kokemusmaailmani välillä, päätin alkaa työstää sitä. Tuolla jossain otsan ja takaraivon välillä se sitten pikkuhiljaa kimpoili, kunnes sen nyt tähän auki kirjoitan (16.12.2018 Kingston upon Thamesissa). Ja nyt ei todellakaan ole kyse siitä, ettenkö minäkin päädy tuon tuostakin jupisemaan tai suorastaan marmattamaan kaikenlaisista typeryyksistä, joita aivan koko ajan ympärilläni näen. Mutta silti niitä toisensuuntaisiakin havaintoja tulee eteen varmaan yhtä paljon, nimenomaan näillä luonnon kokemisen moninaisilla rintamilla.

Koen tämän asian hyvin tärkeäksi avata kaikille lukijoilleni, koska kyse taitaa olla aivan oman nykyisen elämän missioni ytimestä! Siitä, miten luonto tarjoaa meille asukkailleen rentouttavia kokemuksia, hyvää oloa ja mielenrauhaa – mahdottoman monilla erilaisilla tavoilla.

 

dsc05580
Jääkausien hiomat kalliot tarjoavat ruokaa niin silmille kuin aivoillekin.

 

Uusi tapa ajatella

Perustin siis juuri nyt blogiini peräti uuden kategorian nimellä ”Mielenhyvittäjän kertomuksia”. Ja sinne aion kerätä omia sellaisia kokemuksiani.

Ilmestyykö jotain juttuja joskus pelkästään tähän uuteen kategoriaan, en vielä tiedä. Luulen, että tuollaiset tarinat sijoittuvat aivan mihin tahansa kokemussektoriin, joista muutenkin kirjoittaa haluan. Tästä eteenpäin vaan ryhdyn katselemaan tätä asiaa ihan omalla fokuksellaan. Ainakin tiedostamaan itse kaikki nämä hienoudet, joita pääsen tuon tuostakin erilaisilla luontoretkilläni kokemaan. Ja sitten parhaimmiten myös tuomaan ne tavalla tai toisella esiin. Helpottamaan saman tapaisten elämysten löytämisen mahdollisuutta aivan kaikille tämän pallon tallaajille! No, ainakin kaikille Suomen kieltä taitaville nyt ensin alkuun :-).

Alettuani asioita tältä kulmalta tarkastella, huomasin aika suuren osan jo kirjoittamistani ja julkaisemistani Lähierä-blogin artikkeleista sisältävän joko paljon tai vielä enemmän kyseisenlaisia kokemuksia! Niinpä päätin yrittää toimia jotenkin seuraavasti tämän kanssa.

 

20180825_124952
Ihminen on tehnyt vähän yhteistyötä luonnon kanssa, eikä sitä voi huonoksi haukkua!

 

Toimintatapa vielä hakusessa

Aina kun muistan ja kerkiän, nostan uusista taikka vanhoista kirjoittamistani artikkeleista esiin positiivisia kokemuksia ja näkemyksiä. Ja tuon ne tavalla taikka toisella näkyville blogissani. Nämä käytännöt ovat vielä tuumailun kohteena, mutta halusin tuoda tämän asian esiin juuri näin pian, kuin siitä itse edes tämän verran ajatuksia olen kasaan saanut!

Miksikö? Koska minä en ainakaan toistaiseksi tiedä mitään asiaa, joka voisi enemmän iloa ihmisille tuoda, kuin hyvät kokemukset ja ajatukset!

 

20180414_091047
Suomen lukuisat suot tarjoavat ulkoilijalle sielunruokaa kaikkina vuodenaikoina.

 

Eikun menoksi!

Ja konseptin testaamiseksi tähän loppuun vielä kokeeksi sen ensimmäinen yritelmä.

Ainakin sillä tavoin tämä ensitestaus on positiivinen, ettei minun tarvinnut mennä kahta viimeisintä julkaisuani kauemmas kalaan, löytääkseni niistä positiivisia kokemuksia ja ajattelua. Alempana linkit noihin kahteen juttuun.

Niihin olen nyt merkinnyt vahvennetulla metsänvihreällä fontilla lauseet, joissa koen olevan positiiveja. Lisäksi merkitsin vahvennetulla sinisellä minulle kenties tyypillistä sarkasmia edustavat lauseet, joissa niissäkin ainakin itse kuvittelen myös jotakin positiivista olevan.

Herttuan tarinat #18 – Etanoiden kosto.

Retriitti.

Näin koetan mielenhyvitystä nyt taas yhdellä uudenlaisella tavalla eteenpäin levittää, toivoen moisen artikkelien värjäilyn häiritsevän lukijoita riittävän vähän.

Bear with me – Olkoon karhu kanssani! 🙂

–Kari

 

20180907_192325
Hiljainen iltahetki erämaajärven rannalla. AAHHH!

3 thoughts on “Mielenhyvittäjän kertomuksia 1

  1. Kaksoisvirranmaan tarinoista löytyy paljon positiivista! Mahtavaa kukkaloistoa vielä loppukesästä!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s