Tiivistelmä: Yksi kuvakollaasi, koettaen saada vangittua edes jotain siitä mielipuolisen voimakkaasta muutoksesta, jonka kevät ja kesä vanhan maatalon pihapiiriin tuovat.
Luontotarinoita maatalonäkökulmasta
Tässä toinen lisäys kategoriaan Maatalotarinoita, jonka blogiini joskus kuluneen kevään aikana perustin. Sen jälkeen kun olin päätynyt huomaamaan, miten oikean vanhan maatalon piirissä touhuten avautuu taas paljon uudenlaisia näkökulmia luontoon. Uusia ainakin tällaiselle ihme hiipparille, joka on luonnon ihmeitä kovastikin pitkään ja paljon jo tarkkaillut muiden muassa retkeilyn, vaeltamisen, valokuvaamisen, maastopyöräilyn, sukeltamisen, kalastamisen, metsästämisen, eräoppaana toimimisen ja kouluttamisen kautta.
Uudenlaiset näkökulmat syntyvät jo pelkästään siitäkin, että maalla pihapiirin käsite on paljon erilainen, kuin vaikka omakotitalossakin jollain kaava-alueella. Sellaisessa metsiin ja peltoihin limittyvässä pihapiirissä ollaan aikamoisen pitkällä siellä luonnon sisällä, erinomaisen monien eläin- ja kasvilajien suhteen.
Paljon lisää uudenlaisia vinkkeleitä tarjoavat myös mietinnät liittyen metsien ja peltojen olemiseen, sekä niiden piirissä mahdollisesti tehtäviin toimenpiteisiin.
Nyt kuvien voimalla
Tämä artikkeli on osa Kuvien voimalla –sarjaani. Näissä pääosan saavat valokuvat, vain kuvatekstein ryyditettyinä. Valtaosin tässä blogissa asiat ovat päinvastoin. Tekstiin on tallennettu se kaikki, mitä oikeasti sanoa ja muille välittää halutaan. Kuvat niitä asioita sitten koristelevat ja keventävät.
Paljon tuttuja kasveja – paljon myös jännittävää odotusta
Tähän kuvakollaasiin laitan nyt jotain sellaisia valokuvia tuolta meille vielä kovin uuden, mutta jo yhdeksän vuosikymmentä tämän maan historiaa katsellen eteläsuomalaisen maatalon pihamailta, jotka mielestäni joillain tavoilla kevättä ja alkavaa kesää ilmentävät.
Koko kevätkausi on ollut meille erityisen mielenkiintoista jo senkin vuoksi, että olemme koko ajan opetelleet tuntemaan kaikkea sitä kasvikuntaa, joka talon pihapiirissä elelee. Suomalaiset puut me toki aika hyvin tunnemme ja tunnistamme, niitä näyttää tontillamme kasvavan juuri tasan kymmentä sorttia. Ne meidän maamme kaikkein yleisimmät lajit: Kuusi, mänty, kataja, koivu, haapa, leppä, raita, pihlaja, tuomi ja paju.
Mutta sitten on aivan mahdoton määrä muita kasveja. Hyvä osa niistä on toki tällaisten aika innokkaiden luontoihmisten toimesta tunnistettu jo talven ja varhaiskevään aikana, mutta kyllä vaan on monia kymmeniä jäänyt siihen kategoriaan, jossa arvailuita koetetaan varmistaa lehtien ja kukkien esiin nousua odotellen.
Ja meillähän eivät ole nyt kyseessä pelkästään puhtaasti suomalaisen luonnon kasvit, vaan myös suuret määrät vanhan talon pihapiiriin aikojen saatossa istutettuja koristekasveja – joista jotkut ovat jo vähän lähteneet karkuteillekin alkuperäisistä istutuspaikoistaan. Mistä niistäkään me emme vielä kaikista tiedä. Oppimista riittää!
Eläimet sitten joskus myöhemmin
Eläinelämää toki myös esiintyy vaikka kuinka paljon maatalon pihapiireissä. Eniten lintuja, mutta myös monenlaisia maan pinnalla vipeltäviä otuksia. Niistä kertoilen varmasti joskus myöhemmin, kun olen saanut laajempaa ja pitkäkestoisempaa tuntumaa kaikkeen sellaiseen. Itse havainnoiden, sekä myös ensimmäisen riistakamerani kautta, joka valvoo puolestani ympäri vuorokauden yhdessä takametsän ”risteyskohdassa”.
Eikun menoksi niiden kuvien kanssa …
Tämmöisiä vain tällä kertaa. Seuraavilla lisää.
–Kari
Lähierä™ 