Herttuan tarinat #23 – Monta tapaa, 2(3)

Tiivistelmä: Pitkäkestoisessa ja monipolvisessa allekirjoittaneen pivipussien käyttöön liittyvien kokemusten sarjassa on nyt vuorossa sellainen yhteenveto, missä käyn läpi kaikki ne erilaiset tavat, joilla noita mainioita varusteita voi luontoretkillä käyttää. Tai oikeammin vain kaikki ne tavat, joita olen joko itse päätynyt tähän mennessä käyttämään – tai saanut kavereilta vinkkejä.

Niin paljon niitä erilaisia tapoja jo kertyi, että päätin jakaa tämän yhteenvedon kolmen artikkelin sarjaksi. Tässä sen toinen osa, joka käsittelee monia erilaisia näppäriä tapoja, joilla pivivaatteet voivat iloa ja hyötyä ulkona touhuavalle ihmiselle tuottaa.

Pivipeitteiden käyttämisen tapoja on paljon enemmin, kuin tähän artikkelisarjaan mahtuu!

2. VIITTA SUOJANA SINUN JA KUMPPANISI HARTEILLA (2%)

Siinä yksi pariskunta, joka tuota konseptia joskus kokeili. Eivätkä suinkaan huonona pitäneet.

Taukoviittana pivipussi on myös aivan oiva. Korvaten silloin esimerkiksi taukotakin tai muun lisävaatetuksen paikallaan olemisen aikana. Avattuna sitä silloin kannattaa käyttää, jolloin se koosta riippuen riittää mitä mainioimmin kahdenkin rinnakkain istuvan henkilön suojaksi. Samalla toimien myös alustana, joka mukavasti eristää taukoilijat kosteasta ta kylmästä maasta. Muilla kuin talven lumilla jopa ilman istuinalustojenkin käyttöä. Tuollainen hartioiden ja tarvittaessa päänkin yli riittävä täysin tuulen ja veden pitävä, sekä lämpöä heijastava kangas tarjoaa mitä mainioimman taukosuojan useimmilla säillä, koska siitä riittää vedettäväksi vaikka etupuolellekin, tarpeen vaatiessa.

Tässä kohtaa lienee hyvä mainita, että pivipusseja on olemassa kovastikin eri kokoisina. Meikäläiselle tutuimpien norjalaisen Jervenin pussien tavallisimmat mitat ovat seuraavat, pussimuodossaan. 140 x 140 cm (alkuperäinen sissivaate), 220 x 100 cm (yöpymiseen sopivat mallit) ja 220 x 140 cm (miehelle plus rinkalle).

3. PASSISSA (1%)

Tuossa puolestaan yksi heebo vapautettuna pitkäaikaiselta passipaikaltaan joskus.

Sattuneista syistä juurikin metsästäjät käyttävät tällaisia suojavaatteita paljon, ainakin Norjassa, sekä myös Ruotsissa. Tuntikausia passissa tai kytiksellä hyvin hiljaa ja huomaamattomana istuessa kun lämpimänä pysyminen ei todellakaan ole helppoa, ainakaan kylmillä, tuulisilla ja sateisilla säillä!

Tämän kaltaisia  ja muitakin käyttötapoja varten ainakin Fjellduken -pusseissa on myös pienet vetoketjut, joista kädet voi työntää pussin ulkopuolle esimerkiksi kivääriä pitelemään. Jo pitkään on noiden pussien mukana tullut myös juuri samasta kolmikerroksisesta materiaalista valmistetut erilliset hihat, joiden avulla myös ne ulkona tuulessa ja viimassa oleskelevat käsivarret saadaan kutakuinkin yhtä hyvään suojaan, kuin muukin osa miehestä tai naisesta. Kutakuinkin-sana vain sen vuoksi, että kehon lämmön piirissä kädet eivät silloin pääse oleskelemaan.

Jo muutamat kerrat olen päässyt pitämään itseäni lämpimänä ja/tai kuivana passissa ollessani tällä tavoin. Haasteetonta sekään ei kyllä ole, sillä nämä veden ja tuulen kestävät kankaat pyrkivät rahisemaan kohtalaisesti sisällä olijan vaihtaessa asentoa.

4. SADEVAATE (2%)

Siinä menee joku ihmeen mörkö hämärässä, tihkusateisessa metsässä reppuineen kaikkineen, kelistä vähääkään piittaamatta.

Etenkin niiden alkuperäisten sissikäyttöön suunniteltujen pivivaatteiden yksi olennainen käyttötapa istuskelun ja yöpymisen lisäksi on suojan tarjoaminen myös marssiessa, tai muilla tavoin maastossa liikkuessa. Niiden 140 x 140 mitatkin ovat juuri sellaiset, että kyseinen erikoismies voi vain heittää alapäästään avaamansa suojapussin itsensä sekä reppunsa päälle ja jatkaa menoaan melkein ollenkaan pysähtymättä. Ollen silloin liikkuessaankin erinomaisen hyvin suojassa sateilta ja viimoilta. Tarvittaessa pystyen myös milloin tahansa pelkästään pysähtymään, kyyristymään suojaan johonkin sopivaan paikkaan ja sulautumaan maastoon likimain täysin erottumattomaksi.

Sama mahdollisuus on tarjolla myös siviilikäyttöön tarkoitettujen pitkien mallien kanssa. Mukana tulee samasta materiaalista valmistettu vyö, jota käyttäen voi asetella suojavaatteen pituuden sopivaksi omaan mittaansa, varusteisiinsa, sekä kävelytyyliinsä ja kiristää kaiken paikalleen lannevyön avulla.

5. PIKNIK-ALUSTA (1%)

Tämmöistä se on on hienoimmillaan.

Täysin veden pitävä ja myös jonkin verran eristävä pivipeite soveltuu tällaiseenkin käyttöön vallan mainiosti. Kooltaan joko 280 x 140 cm, 280 x 200 cm, tai 280 x 220 cm peite tarjoaa tilavan alustan useammankin retkeilijän istua ja kaivella esiin mahdollisia eväitään. Vaikkapa keväisen hangen päällä!

Tässä kohtaa otsikon lopussa olevan, meikäläisen menneiden käyttöjen yleisyyttä kuvaavan prosenttiluvun voi yhtä hyvin kertoa kolmella, sillä myös harteiden yli heitettynä pivivaate toimii samalla piknik-alustana 😁.

6. TUULENSUOJA (0)

Siinä yksi versio tämänkaltaisesta käyttötavasta.

Välistä sitä on aivan poutasää, mutta reipas tuuli. Eikä mukavan suojaista taukopaikkaa osu silmiin silloin kun se tauko olisi hyvä pitää. Silloin rakennetaan tietenkin tuulensuoja siitä aina mukana kulkevasta pivipeitteestä. Oivallisia konstruktioita sellaisen tekemiseen on varmasti huima määrä. Puita tai pensaita kannattaa aina käyttää ”tukirakenteina”, jos mitään sellaisia vaan lähellä on. Muuten esimerkiksi vaellussauvat ja muutama naru riittävät välineistöksi.

7. PUKUKOPPI (0)

Nuori mies on hoitanut vaatetuksen lisäämisen Norjan hyisillä ylängöillä joskus.

Joskus on koleassa tunturituulessa tullut tarve vaatetuksen lisäämiseen. Ja varsinkin jos on kyse välivaatetuksen lisäämisestä, silloin prosessi ei välttämättä perin miellyttävä kokemus ole. Etenkään jollekin juniorille, joka on ehkä vielä hakemassa tuntumaansa noihin tunturihommiin. Mutta kun ottaa rinkan pois selästään, kaivaa sieltä lisävaatteet valmiiksi ja humauttaa vain alhaalta auki olevan pivipussin päällensä, siellä sisällä voi vaatteiden vaihdot aivan mukavan lämpimästi suorittaa!

8. LAAVUKANGAS (1%)

Yksi Dukelaavuversio jossain, valonauhojen kera.

Avattua, suorakaiteen muotoista pivikangasta voi tietenkin käyttää aivan rajattomilla tavoilla, joista kaikkia ei siis tässä artikkelissa tietenkään yritetä kattaa. Ainoastaan sellaiset, joita joko minä tai kaverini Harri on tähän mennessä käyttänyt, tai ainakin kokeillut.

Yksinkertaisin mahdollinen laavu rakennetaan siten, että kankaan takakulmat kiinnitetään maahan vaikka kahdella teltan kiilalla ja etureuna tuetaan ylös maasta, vaikkapa puolentoista metrin korkeudelle. Tähän voi mainiosti käyttää esimerkiksi puita, vaellussauvoja ja naruja.

Tällainen yksinkertainen laavu on vallan mukava taukojen suoja nimenomaan sadesäillä ja sadesuoja kelpaa tietenkin myös nukkumiseen, sekä varusteiden säilyttämiseen leirissä. Sivuseinättömän ”peruslaavun” huono puoli on olematon suoja tuulelta. Niinpä tuulisilla sadesäillä ei laavun sisällä montaa aivan kuivaakaan paikkaa ole.

9. LOUEVAATE (0)

Siinä puolestaan yksi viritys loueleiristä pivivaatteen kanssa.

Varsin kelvollisen louteen voi myös ainakin kaikkein suurimmista pivivaatteista tehdä. 2,8 x 2,2 metrin kankaasta ei toki kovin suurta louetta aikaan saa, joten se toimii parhaiten tuulen ja sateen suojana tauoilla istuskellessa. Yöpyminen sadekeleillä vaatisi lisäsuojaa makuupussin päälle.

Pivivaatteiden erilaisten käyttötapojen läpi käynti jatkuu sarjan viimeisessä osassa 3(3).

–Kari