Tiivistelmä: Pieni katsaus taaksepäin tämän blogin aloitukseen ja historiaan joidenkin numeroidenkin kera. Sekä ilmoitus blogin strategian muutoksesta niin, että artikkelien keskimääräinen julkaisuväli muuttuu yhdestä viikosta kahteen.

Kirjailtu 10.7.2022
Lähierä-blogin tarina
19.huhtikuuta vuonna 2015 minä aloin tätä blogia rakentaa ja pyörittää. Ei sinnepäinkään minkään päähänpiston tuloksena, vaan vasta tosi pitkän mietinnän, harkinnan ja valmistelun jälkeen. Yhtenä merkittävänä palasena koko oman elämäni palapelin seuraavien vaiheiden suunnittelua. Jos noista minun puntaroinneistani joku haluaisi yhtään enempää tietää, hänen kannattaisi sitten lukea vaikka joitain blogin ”perustuslaillisista asiakirjoista”, joihin löytyy linkit alempaa.
Tämä projekti onkin aloituksestaan lähtien ollut hyvin tärkeä palanen minun elämäni strategian toteuttamisessa.
Eikä sen merkitys ole yhtään vähentynyt nytkään, vaikka joitain pieniä säätöjä tässä juuri teenkin.
Missio ja numeroita
Koko projektin kaikkein tärkeimpiä tavoitteita ovat alusta alkaen olleet seuraavat. Saada tuotua esiin sitä, miten suuri merkitys luonnolla on ihmisen hyvinvointiin. Ja miten moninaisilla tavoilla tuosta upeasta, joka paikassa yhäkin läsnä olevasta hienoudesta voi nautintoa, iloa, terveyttä ja elinvoimaa itselleen hankkia – aivan jokainen meistä!
Joitain numeroitakin laitan tähän välitilinpäätökseen. Lähierä -blogin julki laittamisesta on nyt kulunut noin seitsemän vuotta ja kaksi kuukautta. Siitä laskien blogissa on julkaistu 371 artikkelia, noin yksi per viikko. Julkaistua tekstiä on nyt 1272 sivua (nk. konekirjoitusliuskaa ilman kuvia), 463627 sanaa ja 3315279 merkkiä. Kaikkea hassuakin saa ulos eräinsinöörikirjailijan tietokannasta, jos haluaa 😊.
Lukijastatistiikkaa
Blogin artikkeleita on luettu vähän vaille neljäsataa tuhatta kertaa! Noin kahden ja puolen sadan tuhannen lukijan toimesta! Oikeasti lukijamäärät ovat vielä huomattavasti suurempia, jos saisi laskettua mukaan monien muiden julkaisukanavien tulokset. Mutta niiden statistiikkaa minä en pääse näkemään.
Työlästä ja samalla kivaa!
Joka tapauksessa minä olen sekä tyytyväinen, että suorastaan imarreltu siitä, että noinkin monille ihmisille olen päässyt jotain tarjoamaan. Tähän mennessä. Ei se mitenkään itsekseen ja ilman vaivaa ole toki tietenkään tapahtumaan päässyt. Vaan on vaatinut ensin tavoitteiden miettimistä ja strategian laadintaa. Sitten sen systemaattista toteuttamista viikosta viikkoon, kuukaudesta kuukauteen ja vuodesta vuoteen.
Mutta se on koko ajan ollut kivaa!!! Koska sen lisäksi, että toteutan nykyistä elämäni missiota tarjota mahdollisimman monille kanssakulkijoille kipinöitä luontokokemusten löytämiseen läheltä tai kaukaa, harjoitan ja kehitän samalla myös kirjoittamisen jaloja taitoja. Jotka ovat olleet minulle rakkaita muinaisesta kansakoulusta lähtien. Nämä kaikki itselleni strategiset asiat olen jo kauan sitten avannut kunnolla muutamaan Lähierä-blogin perustuslailliseen artikkeliin, jotka löytyvät blogin etusivun yläreunasta. FILOSOFIA, TAUSTOJA, TUPLAKYMPPI.
Siirtyminen seitsemästä päivästä neljääntoista
Noin yhden artikkelin viikkovauhtia olen siis erilaisia tarinoita ja artikkeleita julkaissut blogin pyörittämisen alusta lähtien. Koska tällaisella insinööri-tiedemies-kirjoittajalla on tietenkin tietokannassa kaikki artikkelit, aiheet, ideat, julkaisut ynnä muut, voin kuriositeettina mainita juttujen julkaisuvälin olleen keskimäärin 7,3 päivää kautta aikain.
Tässä kohdassa päätin nyt sitten muuttaa tämän asian ja siirryn kahden viikon julkaisuväliin. Vain yhdestä ainoasta syystä. Koska juuri nykyisessä elämäntilanteessani ajan ja energian käyttötasoni on erinäisten muiden ”projektien” kautta niin korkealla, etten aina tunnu oikein ehtivän näihin tarinoiden julkaisemisiin riittävästi perehtyä. Ja tosiaankin kyse on pääosin juuri julkaisemiseen liittyvistä askareista. Juttujen oikoluvusta ja viilaamisesta, kappalejaosta, otsikoinneista, kuvien etsimisestä ja käsittelystä, artikkelien taittamisesta ja jopa lievistä markkinointitoimistakin.
Materiaalia, ajatuksia ja ideoita piisaa
Kokemusten, ajatusten ja tarinoiden kirjoittaminen tai olemassaolo ei ole ainakaan toistaiseksi rajoittavaksi tekijäksi muodostunut. Minulla on kirjoitelmia, erilaisia materiaaleja ja jopa valmiita juttujakin juuri näiltä rintamilta jemmassa ainakin sata kappaletta – tietokannan mukaan. Eikä noissa ole mukana vähän reilua tuhatta sukellusseikkailujen piiristä kirjoittamaani tarinaa! Lisäksi uusia kokemuksia ja ajatuksia syntyy jatkuvasti tuolla luonnon piirissä. Ja koska kirjoittaminen on minun paras tapani ajatella keskittyneesti, minä niitä ajatuksia tuon tuostakin ylös nikuttelen. Useimmiten joskus yön tunteina, joita on onneksi aina kohtalaisesti tarjolla tämmöiselle kummajaiselle, jonka unen tarve ei ole sieltä runsaimmasta päästä.
Hienoja kokemuksia luonnossa teille kaikille!
Näin tästä eteenpäin. Tietämättä lainkaan, innostunko kenties palaamaan takaisin viikkotahtiin joskus vähän kauempana tulevaisuudessa.
Erinomaisen hienoa kesän jatkoa kaikille! Nauttikaa luonnosta ulkona usein ja monilla erilaisilla tavoilla!
–Kari
Mukavia hetkiä kirjoittelun väliin Kari!
TykkääTykkää
Kiitos! Niitä kyllä on piisannut ja piisaa!
Jos pitäisi joku haasteellinen asia tässä esiin nostaa, niin se on sitten se, että on niin mahdottoman monia toin en toistaan mukavampia asioita tehtävänä eri suunnilla, ettei kaikkia vaan ehdi.
Mutta mokomasta ”ongelmasta” ei kannata ryhtyä valittamaan 😊.
TykkääTykkää