Tiivistelmä: Sarja kuvia lukemattomista erilaisista kukista, jotka ovat asukkaita ilahduttaneet vanhan maatalon pihapiirissä koko kevät- ja kesäkauden. Tuoden aina vaan uutta kauneutta esiin joka ainoa viikko!

Tiivistelmä: Sarja kuvia lukemattomista erilaisista kukista, jotka ovat asukkaita ilahduttaneet vanhan maatalon pihapiirissä koko kevät- ja kesäkauden. Tuoden aina vaan uutta kauneutta esiin joka ainoa viikko!
Tiivistelmä: Yksi kuvakollaasi, koettaen saada vangittua edes jotain siitä mielipuolisen voimakkaasta muutoksesta, jonka kevät ja kesä vanhan maatalon pihapiiriin tuovat.
Tiivistelmä: Yhdenlainen summeeraus siitä, miten tämä tämmöinen korona-aika on vaikuttanut juuri meikäläiseen. Kulkuriin ja eräinsinööriin, joka käyttää suuret osat ajastaan ja energiastaan luonnon parissa. Yrittäen jakaa kipinöitä kanssakulkijoilleen monenlaisten herkkujen ja elämänilon löytämiseen luonnon piiristä.
Varoitus! Artikkelin katsantokanta on yltiöpositiivinen!
Tapahtui 26.09.2014
Tiivistelmä: Kahden vanhan, tutun eräveijarin pitkähkö patikkamatka mökille saunomaan, eteläisen Suomen tienvarsia myöten, Tolkienin hobittitunnelmiin virittäytyen.
Varoitus: Tämä tarina sisältää kummallista kieltä ja kummallisia tyyppejä oudoissa ympäristöissä. Lisäksi se sisältää kaikkea mahdollista aivan kauhean paljon, koska se on alunperin kirjoitettu vain ”eräveljien sisäiseen käyttöön”. Tällaisiin sisälle sukeltaminen siis tapahtukoon aivan jokaisen omalla vastuulla! Tarina on yksi osa kirjoitussarjaa ”Sulaa Hulluutta”, missä tehdään erinäisiä, pieniä irtiottoja kaikkein tavallisimmasta arjesta.
Paikoillenne! (tuumailu)
Taustoina tämmöisten ajatusten kypsymiselle ovat ainakin seuraavat kaksi. Minun kiinnostukseni kokeilla, harjoitella ja testata pitempiä kävelyjä kovilla alustoilla, valmistautumisena ensi kevään pyhiinvaellukselle Portosta Santiago de Compostelaan. Ja eräkamuni Vesan kanssa keväällä sovittu juttu mennä syksyllä saunomaan rauhassa järven rannalla Sammatissa olevalle erämökillemme. Eihän ollut suurikaan keksintö koettaa yhdistää nämä kaksi asiaa – ja saada siinä kaupanpäälle samalla vielä kaksi muutakin juttua. Pitkä marssi halki Etelä-Suomen hienon syksyisen luonnon, katsellen maisemia ja ikivanhoja ihmisen asuinseutuja yhdessä samanhenkisen, hyvän eräkaverin kanssa.
Niinkuin tarinan otsikkokin kertoo, moinen taivallus ristittiin hetipaikalla Hobittikävelyksi. Koska se vaan jostain syystä sekä minun, että Vesan mielissä herätti jotain yhtäläisyyksiä erinäisiin J.R.R. Tolkienin klassisiin tarinoihin. Joiden suuria faneja me molemmat ikuisesti olemme. Mekin olimme lähdössä kauas, tuntemattomille taipaleille, pitkin polkuja ja teitä, kevyin varustein.