Joululahja 1850000000 vuoden takuulla!

Tiivistelmä: Kertomus muutaman hassun ”hiekkakiven” löytämisestä ja niiden aikamoisen historian paljastumisesta, osana yhtä joululahjaprojektia.

DSC00818
Lähikuva yhden erityisen kiven pinnasta geologia varten.

 

Tämä tanakasti luontoon – ja myös jouluun – liittyvä tarina löytyi etsiskellessäni jotain ihan muuta dokumenttia tässä taannoin. Se ei ollut osunut seulaani silloin joskus, kun keräilin kasaan kaikenlaisia luontoaiheisia kirjoitelmiani vuosien ja vuosikymmenten varrelta, ennen ryhtymistäni Verkkonummen luontotoimittajan virkaan ja sitämyöten lopulta blogin pitoon.

Näiden kolmen ensimmäisen tekstinkappaleen lisäksi en kirjoita tähän juttuun mitään uutta, vaan laitan alle sellaisenaan kyseisiin joululahjoihin vuonna 2010 liittämäni dokumenttien alkuperäistekstit ja –materiaalit. Ainoastaan ulkoasu fontteineen ja oikean reunan tasauksineen näkyy tässä blogialustassa hiukan erilaisena, kuin alkuperäisissä tulosteissa.

Tämän ehkä vähän erikoisen artikkelin myötä yksi lähierätonttu toivottaa oikein hyvää ja rauhallista joulua kaikille lukijoilleen!

–Kari

 

DSC00825
Kiven habitus lähempänä sen oikeaa väriä.

 

 

Aitous- ja takuutodistus Neidonkallion Karhealle Kivelle #005

Tämä on aitoustodistus mukana olevalle ”työkalulle”, joka on tarkoitettu jalkapohjien ja kantapäiden raaputukseen tai ”hiontaan”. Tämä työkalu on luonnon­tuote ja kestävän kehityksen periaatteiden mukainen niin äärimmilleen vietynä kuin mikään voi olla – nykyään taikka ennen! Se on myös­kin absoluuttisen yksilöllinen, toista samanlaista ei ole olemassa.

Kivien tutkimisen lyhyt historia

Löydettyäni nämä kivet ja huomattuani niiden erinomaiset ominaisuudet jalkapohjaraspiksi, päätin ottaa selvää mitä kiveä ne oikein ovat. Lainasin kirjastosta vaikka kuinka monia Suomen kivilajeja ja geologiaa käsitteleviä kirjoja ja jonkunlaiseksi sedimenttikiveksihän tuon heti arvelin. Kansankielellä siis hiekkakiveksi, joka on muodostunut irtaimista maalajeista (esim. hiekka) kun ne ovat ai­ko­jen saatossa jääneet puristuksiin muiden kerrosten alle. Ne olisivat siis muodostuneet luultavimmin jonkun viimeisimmän jääkauden jälkeen. Olisivat noin ihmisen mitoissa aikasten vanhaa perua, ehkä 30.000 vuotta, minimissäänkin yli 11.000. Wau, onpa komeata raaputtaa kantapäitään moi­sel­la! Yhden kiven olin jo ottanut käyttöön, todeten sen kertakaikkiaan mainioksi tähän tarkoitukseen.

Mutta kiven tarkempi tunnistaminen ei vaan onnistunut millään, vaikka tutkin yhä lisää kirjoja ja satoja kuvia. Kalenteriaikaa pääsi vierähtämään useampi vuosi. Niinpä lähestyin lopulta sähköpostin kautta GTK:n ammattigeologia, lähettäen hä­nelle tark­koja va­lokuvia näistä kivistä, sekä kuvauksen niiden raken­teesta ja löytöpaikasta. Vastaus yllätti mi­nut täy­dellisesti. ”Kyseessä ei ole sedimenttikivi vaan graniittinen syväkivi, jonka ikä on noin 1850 mil­joo­naa vuotta”!

Kiven pitkä historia

Oikeasti tällä kivellä on siis aivan järkyttävän pitkä historia! Siitä tunnetaan nyt molemmat päät, mutta koko väliin jäävä historia on tuntematon. Siksi tämä historiikki on lyhyt. Koetetaanpa ensin saada tuota aikaa jollain tavalla ihmisen ymmärtämiin mittoihin:

  • Se on yli 60 miljoonaa sukupolvea tai yli 23 miljoonaa ihmisikää. Ei toimi.
  • Se on 180.000 kertaa ihmiskunnan ikä. Ei toimi.
  • Näiden kivien ikää esittävällä 180 metriä pitkällä viivalla ihmiskunnan ikä on viimeinen millimetri. Toimii melkein?
  • Ihmisen ikä on yksi millimetri näiden kivien ikää esittävällä 23 kilometriä pitkällä viivalla.

Kivi on syntynyt magmasta jähmettymällä maapallon syvässä kuoressa noin 1850 miljoonaa vuotta sitten. Maapallo oli ollut silloin olemassa ja aurinkoa kiertämässä vasta vähän yli saman­ver­ran ai­kaa. Se on tasarakeinen ja tasalaatuinen graniittinen syväkivi, hyvin vanhaa ja solidia laatua.

Siitä millaisten voimien toimesta ja minä aikakausina tämä kiviaines on sitten kulkeutunut ylös maan­kuoren sisuksista, ei ole tietoa – ainakaan vielä. Eikä näinollen myöskään siitä, missä päin pallon kuorta nämä ovat tapahtuneet. Viimeisistä 30.000 vuodesta ollaan sentään hajulla, ne ovat tapahtuneet täällä pohjolassa. Tämä oli siis 37,5 senttimetriä tuolla 23 kilometrin viivalla …..

Näytteet ovat pyöristyneitä eivätkä murtopintaisia ja niiden pinnasta on syöpynyt tai kulunut pois materiaalia, joka kertoo ammattigeologille seuraavaa. Ne ovat viimeisimmän 11.500 vuotta sitten päättyneen Veiksel-jääkauden hiomia, minkä jälkeen ovat olleet aivan kallion pinnassa alttiina säiden kulutukselle.

Tämä kivi löytyi, reilun kymmenen muun samankaltaisen kanssa, Neidonkallion asuinalueen ”Villa Sylvestris” –nimisen tilan ja talon tontilta (numero 386/4) liitteenä olevan kaavakartan osoittamasta paikasta, aivan talon lounaiskulmalta. Kiviä löytyi irti lohjenneina siellä täällä ja samaa kiveä näkyi yhä juonteina myös paljaan kallion pinnalla.

Paikan tarkat koordinaatit ovat 60.13685 pohjoista leveyttä, 24.42659 itäistä pituutta. Kivi on poi­mittu talteen allekirjoittaneen omin käsin syksyllä 2007 kaikenlaisia kiviä pihan luonnon­kivi­muu­rien rakentamista varten talteen keräillessä.

Reikä on porattu kiveen tiistaina 28. joulukuuta 2009 pylväsporakoneella samassa osoitteessa ole­van talon askarteluhuoneessa ja pellavanaru on solmittu keskiviikkona 22.12.2010.

Takuu

Syntytapansa ja rakenteensa johdosta (graniitti) itse kivi on niinsanotusti enempi kestävää plaatua. Sen odotettavissa oleva kestoikä suunnitellussa käytössä on helpostikin monia miljoonia vuosia ja hyvin pidettynä, luonnonvoimilta suojassa, se voi kestää vielä ainakin toisen mokoman lisää nykyiseen ikäänsä. Itse kivelle annetaan tämän vuoksi niinkutsuttu laajennettu elinikäinen takuu, jonka omistaja saa jat­kaa samanlaisena eteenpäin, rajattoman monta kertaa.

Huomio!

  • Takuu koskee vain itse kiviosaa, ei narua!
  • Takuu ei kata pudottelua kivikoville alustoille, eikä muuta asiatonta käyttöä!

 

Kiven huolto- ja hoito-ohje

Kivestä voi käytössä irrota hiukan uloimpia kiteitä, mutta tämä vähenee ja loppuu ajan oloon.

Kivi tarvitsee ainoastaan puhdistusta silloin tällöin. Tai itse asiassa kivi ei kaipaa sitäkään, mutta sen käyttäjä voi sitä omien hygieniastandardiensa mukaisesti haluta. Tässä muutama hyvä tapa:

  1. Huuhtelu juoksevan veden alla, vaikka suihkussa – joka käyttökerran jälkeen.
  2. Pesu harjalla ja saippualla tai muulla pesunesteellä + huuhtelu – vaikka kerran kuussa.
  3. Keittäminen. Takaa 100% puhtauden ilman koneita ja kemikaaleja – luomukäyttäjän valinta.
  4. Desinfiointi vedellä laimennetulla klooripuhdistusaineella. 100% puhtaus – jos niin haluaa.
  5. Painepesu, ämpärin tai pesuvadin tms. pohjalla. Syväpuhdistaa oivallisesti – jos niin haluaa.

Kivi on talteenoton jälkeen puhdistettu menetelmällä numero 5, jonka jälkeen siihen on porattu reikä ja solmittu naru.

 

Vakuutan juhlallisesti kiven aitouden kaiken ylläolevan sekä liitteen tietojen mukaisesti.

Kirkkonummen Neidonkalliolla,  22. joulukuuta 2010,

 

Kari Rantanen

 

 

Liite Aitoustodistukseen Neidonkallion Karhealle Kivelle #005

 Neidonkallion Karhea #005

Kirkkonummen kunta, kaavoitus, liite 10

Neidonkallion kaavakartta, 1024x768

Neidonkallion kaavakartta – punainen piste on kiven löytöpaikka

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s