Metsästä saunan pesään 9

Kannot

Tiivistelmä: Tämä polttopuuaskartelun vähän harvinaisempi alalaji on mitä oivallisinta touhua ylimääräisten höyryjen pois päästämiseen kehosta ja päänupista!

Ketä muita tämä tämmöinen houkuttelee? Ilmoittautua saa allekirjoittaneelle.

Työlästä, mutta outoa

Polttopuiden tiimoilla tapahtuvien erilaisten askareiden kirjo on leveämpi, kuin äkkiä ajatellen arvaisi. Kaadettujen puiden kannot ovat sitä samaa puumateriaalia, mitä rungot ja oksatkin. Useimmiten kyllä vielä tiiviimpää tavaraa, kuin rungot konsanaan. Sen vuoksi kannotkin ovat ainakin joidenkin polttopuiden kanssa askartelevien kiinnostuksen kohteina. Kuten meikäläisen.

Suuren työn takana tuo erinomainen polttopuumateriaali kuitenkin on! Niin suuren, että järkevät ja työn sekä tulosten optimointia vähääkään ajattelevat ihmiset pitävät näppinsä erossa mokomista touhuista. Se on oikeasti fiksua ja näiden kanssa askartelua ”kannattaa” harrastaa ainoastaan rakkaudesta lajiin.
Vanhoissa ja jopa ikivanhoissa tarinoissa kuitenkin esiintyy miehiä tai ukkoja, jotka ovat kantoja palasiksi laittaneet myös menneinä aikakausina. Vaikka se oli silloin vielä nykyistäkin vaivalloisempaa. Jotain kummallista tähän siis vissiin sisältyy.

Kantojen irrotus

Nykyään se tapahtuu äärimmäisen helposti kaivinkoneen toimesta esimerkiksi uusien rakennusten paikoista ja tulevasta pihapiiristä. Suurimmatkin kannot lähtevät kevyesti irti maasta minkä tahansa keskikokoisenkin kaivurin voimilla.

Silloin entisinä aikoina niitä kiskottiin ylös useampia köysiä ja väkipyöriä, sekä rautakankia käyttäen. Minä muistan jopa oman isäpappani useitakin isoja kantoja noilla tavoin maasta ylös kiskoneen, niin Sammatin Kupalossa, kuin Lempäälän Marjamäessäkin. Minäkin jokusissa niissä mukana hääräilin, vähän isommaksi vartuttuani.

Jatkoprosessointi

Ketjusahalla, eli niin kutsutulla moottorisahalla, kannotkin menevät palasiksi aikamoisen helposti. Paitsi että juuret ovat aina hiekkaisia tai multaisia, syöden teräketjun tylsäksi ja huonosti purevaksi alta aikayksikön. Siksi kantoa kannattaa puhdistaa mahdollisimman paljon ennen sahaamaan ryhtymistä. Se käy ensin esimerkiksi sopivan kokoisilla lapioilla, sitten vaikka katuharjalla, sekä paukuttelemalla juurakoita lapiolla tai kirveen hamaralla. Hirmu hyvä ja helppokin tapa on painepesurin käyttäminen, jos jossain pihapiirin lähistöllä ollaan. Järjetöntähän mokoma on esimerkiksi veden ja sähköenergian käytön kannalta. Kuitenkin ainoastaan sillä tavoin, että vie kokonaistaloudellisesti älytöntä touhua vielä yhden pykälän pidemmälle samaan suuntaan.

Itse tasapainoilen noiden puhdistusten ja teräketjujen tylsytysten välillä. Kun minulla on molempiin ketjusahoihini 5 – 7 teräketjua, joista useampi on jo muutenkin teroitukseen menossa, pystyn aika huolettomasti pärryyttelemään kannot ja niiden juuret vähän kohtuullisemman kokoisiksi kappaleiksi. Jonka jälkeen niistä onkin jo aivan helppo puhdistaa kaikki hiekat pois.

Sopivan lyhyiksi kun kaikki kappaleet on lopulta pätkitty, sitten nekin vielä halotaan. Kirves tepsii useimmiten juuriin ja joihinkin muihinkin kappaleisiin, mutta kannoissa on kyllä aika usein myös sen sortin sitkeitä osia, missä puumateriaalin syyt menevät moniin suuntiin. Sellaisia saa äärimmäisen huonosti pysymään halkaisukoneessakaan, joten silloin kaivetaan esiin ne kiilat. Entisaikojen supertyökalut, joiden voimaa yhtään mikään puu tai juuri ei ole ikinä pystynyt vastustamaan.

Siinäpä pari hauskaa työmaata tulevan kesäkauden askareiksi – silloin kun ei millään saa energiaansa muualle purettua :-).

2/100

Tuo lukupari voisi tässä kohtaa olla yhtä hyvin esimerkiksi 60/100, jos kantoja tulisi vähääkään enempää polttopuiksi askarreltua. Mutta kun niitä vain tuollaisina kuriositeetteina joskus harvoin käsitellään, niin eivät pääse kokonaistyömääräarvioita sotkema

Työkalut

Ketjusahat on jo mainittu ja aiemmissa artikkeleissa esitelty, samoin halkaisukiilat tuossa edellä.

Hyviä kiilojani en nyt kuvaan löytänyt. Mutta näitä vanhoja kunnon kirveitä on samoihin tarkoituksiin myös lukuisat kerrat käytetty.

–Kari

PS. Uusia valokuvia kantojen käsittelystä minulla ei vielä ole, sillä ensimmäiset sellaiset kaivettiin ylös tulevan saunarakennuksemme tieltä vasta menneenä kesänä, enkä ole niiden kimppuun kuluvalla syyskaudella muilta rakennus- ja remonttikiireiltä kerennyt. Vuosikymmenten takaisista kantoprojekteista en onnistunut kuvia tähän hätään löytämään.