Kuorsauksen Euroopan ennätys?

Tiivistelmä: Yksi monista mieleen palaneista kokemuksista omalta ensimmäiseltä pyhiinvaellukselta.

Tapahtuma yhdeltä retkeltä 29.4.2015.

Minun elämäni hienoin kurssi oli kaksivuotinen Aikojen Kulkijat II, jonka huipennuksena tehtiin 250 kilometrin pyhiinvaellus Portugalin Portosta Espanjan Santiago de Compostelaan. Se oli monella tavalla suorastaan mahtavan tuolla puolen oleva kokonaisuus, sisältäen hyvin monia sellaisia kokemuksia, jotka ovat ikuisesti ainakin tämän kulkurin muistiin palaneet. Tässä taas yksi hippunen siitä suuresta laarista. Koko tuon retken tallensin aikanaan myös jatkokertomukseksi tähän blogiini, alkaen tarinasta Camino Portuguese 1001, Osa 1.

Valencan kaupunkiin saavuttuamme meidän seurueemme meni majoittumaan ennalta varattuun hotelliin tai muuhun kaupalliseen majapaikkaan. Minä sen sijaan halusin mennä retkemme kokeneen oppaan mukana toisen kerran sellaiseen varsinaiseen pyhiinvaeltajien majapaikkaan, joista nimeä Albergue käytetään. Albergue S. Teotonio tämä oli nimeltään ja aivan mahdottoman siisti se oli, hienolla maisemapaikallakin vielä sijaiten. Yöpymisen hinta oli sellainen noiden paikkojen aika vakio siihen aikaan, 5 euroa per yö!

Kaikki meni superhienosti. Hyvissä ajoin saapuessamme me saimme valita itsellemme sopivimmat punkat ihan tyhjästä majatalosta, kaupungissa illallistimme hyvin oman porukkamme kesken ja palasimme majataloomme, jonka tunnelma oli siinä vaiheessa jo kovin toinen, kuin saapuessamme. Meidän suuressa makuusalissamme oli noin 30 kerrossänkyä, joihin oli silloin illalla majoittunut jo ehkä 40-50 muutakin peregriinoa.

Siinä sitten vaan yöpuulle asetuttiin, mitä muutakaan. Varsinaista hiljaisuutta ei noissa ympyröissä ole yölläkään. Sillä vaeltajia saapuu vaikka kuinka myöhään ja jos vaan yhtään vapaata punkkaa löytyy, niin sinne tietenkin asettuvat. Ehkä noin välillä 02-04 on jollain tavoin ”hiljaisin” aika, ennen kuin reippaimmat vaeltajat aamutoimiinsa ryhtyvät.

Mutta se ”hiljaisin aikakin” on tietenkin kovasti suhteellinen käsite noissa ympyröissä. 50-60 hengen makuukammarissa riittää pelkästään erilaisia kuorsauksen variaatioitakin aikamoinen skaala. Kaikkien muiden yöllisten toimien lisäksi. Hyvien korvatulppieni ja luontaisesti kevyen unirytmini vuoksi mikään noista ei minua sinänsä haitannut.

Aina välillä puolihereillä ollessani päädyin havainnoimaan ensin sen, että meidän vanha oppaamme siellä salin toisessa reunassa kuorsasi oikein KUNNOLLA! Ja sitten vähän myöhemmin, miten tuo alkoi syödä ainakin siellä lähellä nukkumista yrittävien hermoja. Espanjankielisten kommenttien kuulemisesta korvatulppieni läpi en ole varma, mutta siitä olen, että jopa jotain esineitä heiteltiin metallisiin sängyntolppiin joskus aamuyön tunteina 😎.

–Kari

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s