Kuorsauksen Euroopan ennätys?

Tiivistelmä: Yksi monista mieleen palaneista kokemuksista omalta ensimmäiseltä pyhiinvaellukselta.

Ison makuusalin yksi reuna täysin tyhjänä vielä varhain iltapäivällä.

Kulkuriunelmia

Tiivistelmä: Vielä uusi kategoria Lähierä-blogiin. Kertoen siitä, miten allekirjoittanut on löytänyt ehkä kaikkein omimman vaeltamisen tapansa ja miten koettaa valmistautua kohti unelman toteutusta.

Camino Portuguese 1001, osa 5

Tuhannen ja yhden tapahtuman pyhiinvaellus, osa 5/5

Tiivistelmä: Viides ja viimeinen osa tarinaan kymmenen päivän pyhiinvaelluksesta Portosta Santiago de Compostelaan keväällä 2015. Kertoen vaelluksen kertakaikkiaan matoperspektiivistä, niin kuin asiat siellä oikeasti tapahtuivat. Siinä on aurinkoa, merenrantoja, kukkaloistoa, vuorten rinteitä, viinitarhoja, kirkkoja, portviinilasillisia, ikivanhaa kulttuuria ja mukavia ihmisiä. Myös vesisadetta, märkiä kenkiä ja vaatteita, rakkoja, kipeytyneitä jäseniä, flunssaa, ärtymystä ja hiertäviä ihmissuhteitakin. Kaikkea, mitä Camino kulkijoilleen eteen tuo.

Tämä viides osa kertoo taipaleesta välillä Caldas de Reis – A Picarana – Santiago de Compostela. Edessä on kaksi hyvin erilaista vaelluspäivää ja sitten lopulta ikiaikaisen pyhiinvaelluskohteen kokeminen. Herrrmotkin ehtivät jo kiristyä matkalla.

Espanjan kukkaloisto ei yhtään hävinnyt Portugalille. Olkoon tämä viimeisten päivien sankarikuvana kirkkokuvien sijasta.

 

Camino Portuguese 1001, osa 4

Tuhannen ja yhden tapahtuman pyhiinvaellus, osa 4/5

Tiivistelmä: Neljäs osa tarinaan kymmenen päivän pyhiinvaelluksesta Portosta Santiago de Compostelaan keväällä 2015. Kertoen vaelluksen kertakaikkiaan matoperspektiivistä, niin kuin asiat siellä oikeasti tapahtuivat. Siinä on aurinkoa, merenrantoja, kukkaloistoa, vuorten rinteitä, viinitarhoja, kirkkoja, portviinilasillisia, ikivanhaa kulttuuria ja mukavia ihmisiä. Myös vesisadetta, märkiä kenkiä ja vaatteita, rakkoja, kipeytyneitä jäseniä, flunssaa, ärtymystä ja hiertäviä ihmissuhteitakin. Kaikkea, mitä Camino kulkijoilleen eteen tuo.

Tämä neljäs osa kertoo taipaleesta väleillä Redondela – Ponte Vedra –  Caldas de Reis. Säät ovat sitä sun tätä ja jalat valittavat kurjaa osaansa.

Tämän jakson sankarikuva. Metsätaipaleiden vihreys suorastaan kirkui silmiin!

Camino Portuguese 1001, osa 2

Tuhannen ja yhden tapahtuman pyhiinvaellus, osa 2/5

Tiivistelmä: Toinen osa tarinaan kymmenen päivän pyhiinvaelluksesta Portosta Santiago de Compostelaan keväällä 2015. Kertoen vaelluksen kertakaikkiaan matoperspektiivistä, niin kuin asiat siellä oikeasti tapahtuivat. Siinä on aurinkoa, merenrantoja, kukkaloistoa, vuorten rinteitä, viinitarhoja, kirkkoja, portviinilasillisia, ikivanhaa kulttuuria ja mukavia ihmisiä. Myös vesisadetta, märkiä kenkiä ja vaatteita, rakkoja, kipeytyneitä jäseniä, flunssaa, ärtymystä ja hiertäviä ihmissuhteitakin. Kaikkea, mitä Camino kulkijoilleen eteen tuo.

Tämä toinen osa kertoo taipaleesta välillä Barcelos – Rubiaes. Kaikenlaisia haasteitakin alkaa jo kasautua vaeltajille.

Vanhan kulttuurin maisemia. Roomalainen silta, kirkko ja vuoret Ponte de Limassa.

 

Camino Portuguese 1001, osa 1

Tuhannen ja yhden tapahtuman pyhiinvaellus, osa 1/5

Tiivistelmä: Tästä alkaa tarina kymmenen päivän pyhiinvaelluksesta keväällä 2015. Se kertoo yhden tällaisen vaelluksen kerta kaikkiaan matoperspektiivistä, tavattoman monine tapahtumineen, joiden kudelman kautta kirjoittaja kuvittelee olevan lukijallekin mahdollista  päästä sisään tuollaisen vaelluksen todellisuuteen. Siinä on auringonpaistetta, hiekkarantoja, kukkaloistoa, vuorten rinteitä, viinitarhoja, kirkkoja, portviinilasillisia, ikivanhaa kulttuuria ja mukavia ihmisiä. Samoin kuin  vesisadetta, märkiä kenkiä ja vaatteita, rakkoja, kipeytyneitä jäseniä, flunssaa, ärtymystä ja hiertäviä ihmissuhteitakin. Uskomattoman paljon asioiden ja tapahtumien vyöryä, minkä vuoksi julkaisen tarinan viisiosaisena jatkokertomuksena.

Tämä ensimmäinen osa kertoo lähtöpaikasta Portosta, sekä  kahdesta vaelluspäivästä sieltä kaupunkiin nimeltä Barcelos.

Tällainen oli Portugalin huhtikuu. Ja paljon muuta!

Pyhiinvaellus on takana! Ja kesäkin tulossa.

Ohi on! Lähierä-blogin lukijoille ja seuraajille tiedoksi, että Kirkkonummen Sanomat julkaisi tuosta retkestämme neliosaisen artikkelisarjan. Tässäpä on linkit noihin juttuihin lehden verkosta löytyvissä näköisnumeroissa.

Maantiekävely on taitolaji

Kirjoitettu alustavasti 28.2.2015

Yhteenveto: Kertomus siitä, miten kirjoittaja löysi innostuksen myös kävelyyn muuallakin kuin metsissä, kallioilla, poluilla ja tuntureilla. Valmistautuessaan pyhiinvaellukseen. Ja mitä kaikkea siitä oikein seurasikaan? Paljon uutta oppimista taas, josta monet asiat kantavat kaikkeen liikkumiseen. Tähän on koetettu koota ja tiivistää kaikki noin vuoden aikana kyseisestä liikkumisen lajista saadut opit.

Huomautus ja varoitus: Tätä artikkelia ei ole kevennetty valokuvilla. Se on siltikin pitkä, yhteensä noin seitsemän niinkutsuttua konekirjoitussivua.

Miksikä tällaisesta kirjoitan? Minähän olen luonnossa liikkuja henkeen ja vereen. Niin ehdottomasti olen, eikä kaduilla, maanteillä, kevyen liikenteen väylillä tai edes pururadoilla liikkuminen ole koskaan saanut minua innostumaan, eikä vetänyt puoleensa. Toki kaikkia noitakin on tullut tallattua erilaisilla lenkeillä ja retkillä, eikä siinä mitään. Liikunta on mukavaa ja ulkona liikkuminen vielä mukavampaa. Mutta että oikein varsinaisesti kävelemään tai juoksemaan valmiilla baanoilla, kun hienoa luontoakin on aina tarjolla samoihin tarkoituksiin joka paikassa. Tarjoten liikkumisen riemujen lisäksi huikeasti näkemistä ja kokemista samalla, ilman mitään lisähintaa.