Luonto ja ihminen Keskusmetsässä

Tiivistelmä: Lyhyet mietinnät siitä, mitä se semmoinen luonnollinen luonto oikeastaan on. Sekä kompakti kertomus opastetusta retkestä, missä avataan osallistujille luonnon ja ihmisen yhteistä historiaa.

Tapahtui 24.9.2022

Luonto on muuttunut ihmisen toimesta

Niin kauan kuin ihmiset ovat tällä pallolla olemassa olleet, he ovat vaikuttaneet planeetan kaikkeen muuhun elon piiriin. Ihmisten määrän lisääntyessä näitä vaikutuksia on ollut yhä vaan enemmän ja teknologian sekä elintason kehittyessä ne ovat sitten lisääntyneet aivan eksponentiaalisella vauhdilla ja volyymilla.

Niinpä kun me nykyään ihastelemme luontoa ja nautimme siitä, me lähes aina katselemme ihmisen muokkaamaa luontoa. Vaikkemme tätä asiaa useimmiten erityisemmin ajattele. Toki aivan villiä ja alkuperäistä luontoakin yhä esimerkiksi Suomestakin löytyy, mutta suorastaan yllättävän vähän. Isompina alueina oikeastaan vain Lapista enää. Eikä ihan oikeasti sieltäkään, sillä nekin aavat maat ovat jo ikiajat olleet ihmisen poronhoitoon hyödyntämiä.

Siellä missä ihmiset ovat pitkään asuneet, on harjoitettu eri asteista maataloutta, joka on tietenkin luontoa paljon muuttanut. Tuottanut teitä, peltoja, niittyjä ja pihapiirejä. Eteläisessä, keskisessä ja hyvin pohjoisessakin Suomessa metsämaat ovat jo pitkään olleet metsätalouden piirissä ja suuri osa soistakin on ojitettu 1960- ja 1970 –luvuilla.

Jos siis aivan kerta kaikkiaan alkuperäistä ja ihmisen kokonaan koskematonta luontoa kaipaa, sitäkin sentään vielä pikkuriikkisiä tilkkuja löytyy sieltä täältä Suomesta erilaisina luonnonpuistoina ja luonnonsuojelualueina.

Ihminen on muuttunut luonnon mukana

Mutta onneksemme useimpien meidän luontosuhteemme ja makumme on kehittynyt kaiken muun kehityksen myötä, vuosisatojen ja –kymmenten kuluessa. Suomalaisiltakin on erilaisissa tutkimuksissa aika ajoin kysytty heidän rakkaimpia luontomaisemiaan. Hyvin monille sellaisia ovat maaseudun maisemat peltoineen, niittyineen ja niitä reunustavine metsineen sekä kallioineen. Niitäkin aina jokusia löytyy, jotka haikailevat ikivanhoja korpimetsiä ristiin rastiin monessa kerroksessa olevine tuulenkaatoineen, mutta metsämaastoistakin kärkeen nousevat kuitenkin aina esimerkiksi hienot, ilmavat mäntykankaat kanervikkoineen, mustikkavarvikoiden peittämät väljät, kumpuilevat sekametsät ja käkkärämäntyiset kalliomaastot.

Useimmille meille sellainen luonto, mikä saa sielumme hyrisemään, on kuitenkin loppujen lopuksi ihmisen toiminnan muokkaamaa luontoa! Se luonto on vaan saanut olla omillaan juuri sopivan kauan, esimerkiksi 30 tai 50 vuotta. Itselleni tämän asiaintilan tajuaminen on varmasti vaatinut monien vuosikymmenten ajan ja oppaana toimiessani olen havainnut, että hyvin harva muukaan ihminen pahemmin tiedostaa, millaisessa ihmisen muokkaamassa luonnossa milloinkin liikkuu.

Kun ihminen ja luonto ovat tälläkin tavoin hyvin tiiviisti toisiinsa linkittyneet ja vaikuttaneet jo lukemattomien sukupolvien ajan, alkoi meikäläistä joskus vuosia sitten kutkutella sellainenkin ajatus, että olisikohan mahdollista alkaa tätä linkittymistä avata ihmisille myös opastetuilla luontoretkillä? Moisten pähkäilyiden tuloksena päädyimme lopulta rakentelemaan ensimmäisen sellaisen pilottiretken, missä esitellään ihmisille hienoa luontoa, joka löytyy niin läheltä heidän asumisensa ja elämisensä paikkoja, että se jää hyvin helposti suorastaan huomaamatta. Ja samalla esitellään sitä tavattoman monikerroksista historiaa, joka liittyy ihmisten elämiseen niillä kulmilla ainakin viimeisten satojen vuosien aikana.

Ensimmäinen ”kahden oppaan retki”

Ensimmäinen sellainen opastettu retki päästiin koronahärdellien siirtämänä toteuttamaan Kirkkonummen kansalaisopiston piirissä keväällä 14. toukokuuta 2022, nimellä ”Keskustan jokireitit”.  Se toimi vallan hyvin ja osallistujatkin olivat tyytyväisiä, joten eikun lisää. Kahden oppaan retkiksi näitä nyt kutsutaan – ainakin meidän kahden oppaan kesken, jotka konseptia nyt eteenpäin kehittelemme. Toinen meistä on siis eräopas ja toinen kulttuurihistorian tuntija.

Toinen toteutus Kirkkonummen keskusmetsässä

Tällaisten retkien toinen inkarnaatio toteutettiin lauantaina 24. syyskuuta 2022 ja se suuntautui luontoalueelle, josta käytetään nimeä Kirkkonummen keskusmetsä.

Melkoisen monipuolinen esittely tästä aivan Kirkkonummen suurimpien asuinalueiden tuntumassa olevasta metsäalueesta löytyy Lähieräblogin artikkelista nimeltä ”Kirkkonummen keskuspuisto” ja kertomus suuren ryhmän opastetusta retkestä noilla ihmemailla artikkelista ”Keskusmetsän ihmeet”.

Retken ominaisia piirteitä

Tämän retken reitti oli suunniteltu tapahtumaan keskusmetsän itäisemmillä alueilla ja ympyräretkeksi lähtien Masalasta. Tässä tarinassa en lähde käymään läpi koko retkeämme ja sen kaikkia erilaisia nähtävyyksiä sekä pysähdyksiä, vaan nostan esiin jokusia aspekteja ja tapahtumia, jotka olivat juuri tälle retkelle ominaisia. Teen sen vaihteeksi lyhyehkössä listamuodossa.

  • Retkelle oli ilmoittautunut 9 ihmista ja mukaan lähti lopulta seitsemän + kaksi opasta.
  • Pienen ryhmän kanssa oli helppoa ja sujuvaa pitää hyvin monia lyhyitä pysähdyksiä, Niinpä niitä sitten runsassti myös pidettiin, koska noissa metsissä todellakin riittää asioita ihmeteltäviksi!
  • Monia erilaisia metsätyyppejä katseltiin, koettaen tuoda esiin myös näkökulmia siitä, mitkä tuolla ovat ihmisen muokkaamia metsäalueita. Ihan kaikki! Silti skaalassa hienoja, hienon hienoja ja hmmmm.
  • Parenteesiksi kutsutun Porkkalan vuokra-ajan jälkiä myös katseltiin, antaen ihmisille vinkkejä niiden omatoimiseen bongailuun metsissä kulkiessaan. Niitä kun löytyy näiltä alueilta todella paljon, eivätkä kaikki ole ollenkaan itsestään selviä ja helppoja erottaa metsäojista ynnä muista ihmisen aikaansaannoksista.
  • Alkumatkasta käytiin etsimässä vanha kolmen kylän rajapyykki, mihin liittyvistä asioista takaopas meille asioita kertoili. Muiden muassa maan omistuksen kehittymisestä Suomen historiassa.
  • Yhden reitin jakson kuljimme tarkoituksellisesti läpi juuri menneenä kesänä tehdyn metsänraivausalueen. Sen halusin näyttää, koska metsän korjuu oli siellä todellakin toteutettu harvennuksena, eikä aukkohakkuuna. Ja siellä oli helppo itse kunkin päätellä tuon alueen olevan jo kolmen tai viiden vuoden kuluttua niin viehättävää metsäluontoa, että sinne suorastaan veri ulkoilijoita vetää.
  • Luonnonsuojelualueella kuljettiin läpi metsäseudun, joka on saanut olla ainakin sata vuotta ihmisen koskematta. Melkoisia tuulenkaatopuiden ristikoita oli monin paikoin niillä vanhimman metsän alueilla.
  • Kaksi evästaukoa vietettiin hienoilla kallioiden lailla. Jälkimmäiseltä avautuivat komeat syysmaisemat yli nykyisten Sepänkylän peltojen ja entisen Hemträsk -järven.
  • Noin kymmenen kilometrin mittaiseen retkeen oli tällä kertaa varattu peräti viiden tunnin aika. Niinpä ainakin etuopas jätti kellon seuraamisen kokonaan pois laskuista, kun kerrottavia asioita piisasi ja porukka tuntui reippaalta sekä kiinnostuneelta. Vasta toisella tauolla sitten tuli pantua merkille, että alle tunti oli enää määräaikaan jäljellä! Niinpä opas sitten kuljetti ryhmän enää yhtä nähtävyyttä katsomaan, jonka jälkeen pantiin monoa toisen eteen aikamoisen vauhdikkaasti.
  • Osallistujat olivat tällä kertaa erityisen reippaita. Valituksia ei kuulunut sen paremmin huonosta maastosta, matkan pituudesta, kuin kävelemisen vauhdistakaan.

Retki paketissa

Alla vielä retkemme reitti, sekä tässä pikkuinen paketti numerotietoja tuosta retkestämme. Samat, jotka osallistujille lähetin heti retkemme jälkeen.

Lisää retkiä tiedossa

Lisää tämän kaltaisia opastettuja retkiä tulee ohjelmaan aivan varmasti jo meneillään olevan syys- ja talvikauden 2022 aikana. Tässä linkki matkanjärjestäjä Evenio Oy:n sivuille, minne tietoja tällaisistakin retkistä ilmestyy.

–Kari

Jätä kommentti