Suomen suurinta vaeltajaa tervehtimässä

Tiivistelmä: Kertomus siitä, miten muuan Elias Lönnrot on vaikuttanut erään eräinsinöörin elämään. Artikkeli sisältää hurjan listatiivistelmän tuon suurmiehen saavutuksista, sekä kurkistuksia hänen lapsuutensa maisemiin Paikkarin torpalla Sammatissa.

DSC05235
Sammatin suuri poika ikuistettuna metalliin.

 

Viimeisin vierailu 1.8.2018.

 

Suuri väite – suuri mies

Jonkun mielestä varmasti sanon artikkelin otsikossa väärin, mutta minun päähäni on pikkuhiljaa asettunut sellainen käsitys, että Sammatin Paikkarin torpasta elämänsä taipaleille ponnistanut Elias Lönnrot on kyllä se kaikkein mahtavin vaeltaja, jonka meidän maamme historia tuntee! Tässä tarinassa kerron miten olen tällaiseen johtopäätökseen päätynyt, oltuani tuon huikean herrasmiehen vaikutuspiirissä koko elämäni ajan.

 

DSC05215
Paikkarin torppa puutarhan (ja järven) puolelta.

 

Omakohtainen linkki suurmieheen

Äitini sukua on asunut Sammatissa jo ties kuinka pitkään. Niinpä meikäläinenkin sitten päätyi vierailemaan äitini lapsuudenkotona Päivölän talossa jo ihan pikkuisesta asti ja vähän vartuttuani olemaan siellä ”Sammatin Papan ja Mamman” hoidossakin aina silloin tällöin. Sitten vanhempani rakensivat vielä kesämökin Sammatin Valkjärven rantaan kultaisella 60-luvulla, joten senkin kautta niillä kylillä tuli lapsuudessa paljon aikaa vietettyä. Ja kun Sammatissa ei nyt ainakaan Elias Lönnrotia suurempia sankarinimiä sattunut olemaan, hänestä ja entisestä asumuksestaan, 1800-luvun lopulta asti museona toimineesta Paikkarin torpasta kyllä kuuli juttuja tuon tuostakin. Ja siellä myös vierailtiin silloin ja tällöin, koska paikan pyörittäjänä, museon intendenttinä tai jonain sellaisena, toimi äidin puolen sukuun kuuluva herra nimeltään Heikki Valkjärvi.

 

DSC05196
Maisema torpan ikkunasta.

 

Asian ollessa näin fyysisesti läheinen, kyllähän kaikki Eliaksen tekemisetkin sitten kiinnostivat ainakin jonkin verran enemmin, kuin silloisten kansa- ja oppikoulujen Suomen historian monet muut osaset. Silti on tunnustettava, että hänen käsittämättömän moninaisten aikaansaannostensa skaala alkoi kyllä oikeasti valjeta tällaiselle hitaalle omaksujalle vasta paljon myöhemmin. Esimerkiksi niiden kuuluisien runonkeruumatkojen taipaleiden mitat Karjalassa ja muualla ryhtyivät jotenkin realisoitumaan vasta, kun itse päätyi dallailemaan jotain vähän pidempiä matkoja rinkka selässään. Kun törmäsi UK kansallispuistossa museoituihin Helanderin kodan jäännöksiin, jonka äärimmäisen yksinkertaisessa suojassa Elias vietti ystävänsä Matias Castrenin kanssa Joulun 1841. Se kun sattui osumaan kohdalle taas jonkun pitkän vaelluksen keskellä. Siis joulu. Omien opiskelujen myötä palapeliin rapsahteli aina vaan lisää hämmästyttäviä asioita esimerkiksi miehen lääkärinurasta, suurista kontribuutioista kasvien nimistöön ja Suomen kieleen yleensäkin.

 

DSC05187
Pienen torpan entistettyä sisätilaa.

 

Joka tapauksessa Paikkarin torpan pojasta on muodostunut minulle sellainen sankari, jonka elämäntyötä ja koko elämän kaarta kehtaa kerta kaikkiaan ihailla. Roolimalliksi hänestä kyllä on huonosti, koska toivottomuus iskisi jo alkumetreillä keneen tahansa, joka jotain samantapaista päätyisi yrittämään. Mutta inspiraatioita hän on kyllä ainakin minulle antanut, jopa vaikuttaen strategisiin valintoihini elämänuralla (Kulkuriunelmia).

 

DSC05178
Siellä järvestä nousevan rinteen päällä se torppa yhä tönöttää. 

 

Aikamoinen elämä pelkkänä luettelonakin!

Tässäpä alla ihan itse viritetty tiivistelmä tuon Sammatin pojan askareista. Lähteinä Paikkarin torpan opaskirjanen, sekä erinäiset internetin artikkelit. Ei kai kukaan tuollaista listaa lukea jaksa. Mutta jos jaksaisi, niin saattaisi kyllä mennä hämmästyksen sormi ihmetyksen suuhun muillakin kuin minulla!

20180904_105024
Paikkarin torpan opaskirjanen. On kyllä paljon enemmän kuin 5 euron väärti!

 

SAMMATTI

  • 1802. Syntyi Haarjärven torpassa 9.4.
  • 1814-1818. Kävi koulua Tammisaaressa ja Turussa. Keskeytyksiä varojen puutteen vuoksi.
  • 1818-1820. Oleskeli teinilaulajana ja räätälinä kotiseudulla, asui Paikkarissa.

HÄMEENLINNA

  • 1820. Kävi kolme viikkoa Porvoon lukiota.
  • 1820-1822. Apteekkioppilaana Hämeenlinnassa. Kehittyi luonnonlääketieteen asiantuntijaksi.

TURUN AKATEMIA

  • 1822-1827. Akatemian opiskelija, opiskelijatovereina J.L. Runeberg ja J.V. Snellman.
  • 1824-1828. Kesät kotiopettajana Laukon kartanossa, talvet Turussa. Ensimmäinen runojulkaisu.
  • 1827. Valmistui 5v opintojen jälkeen fil.kandiksi. Maisterinväitös Väinämöisestä.

HELSINGIN KEISARILLINEN ALEKSANTERIN YLIOPISTO

  • 1828. Ensimmäinen runonkeruumatka Hämeeseen ja Savoon.
  • 1828. Lääketieteen opintoja Helsingissä. Omakustanteiset kansanrunojulkaisut.
  • 1831. Komennettiin II runonkeruumatkalta koleralääkäriksi Helsinkiin, Sääksmäelle ja Sipooseen.
  • 1831. Perustamassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa. Tukee sihteerinsä julkaisutoimintaa.
  • 1832. Valmistui 3,5 vuoden opintojen jälkeen lääketieteen lisensiaatiksi. Väitös taikuudesta lääketieteessä.

OULU

  • 1832. Määrättiin apulaislääkäriksi torjumaan nälänhädän seurauksia, puna- ja lavantautia.

KAJAANISSA JA MATKOILLA

  • 1833. Määrättiin Kajaanin piirinlääkäriksi, sairastui lavantautiin
  • 1833. IV keruumatka, joka muodostui Kalevalan synnyn kannalta tärkeimmäksi.
  • 1834. V keruumatka. Virkistysmatkalla Helsingissä, Sammatissa ja Laukossa.
  • 1834. Valistustyötä ja julkaisuja hätäravinnon hyödyntämisestä.
  • 1835. VI keruumatka, 800 kilometriä 5 viikon aikana.
  • 1835. Kalevalan ensimmäinen painos ilmestyi. Suomen kansalla oli historia!
  • 1836. VII keruumatka. Virkavapaus lääkärintoimesta tutkimusmatkaa varten.
  • 1836. Julkaisi ensimmäistä suomalaista aikakauslehteä Mehiläistä.
  • 1838. VIII keruumatka, pohjustamaan Kanteletarta.
  • 1839. Julkaisi terveydenhoito-oppaan ”Suomalaisen Talonpojan Koti-Lääkäri”.
  • 1840. Kanteletar, Kalevalan lyyrinen sisarteos ilmestyi.
  • 1840-1842. Virkavapaus sanakirjan laatimista varten.
  • 1841-1842. Kymmenes matka, suurretki Lappiin. Suomen Kansan Sananlaskuja ilmestyi.
  • 1844-1849. Virkavapaus kielellisiä töitä varten. Suomen Kansan Arwoituksia ilmestyi.
  • 1847. Laukossa Kalevalaa, sekä tulkkisanakirja suomeksi, ruotsiksi ja saksaksi.
  • 1848. Salakihlaus Kajaanin sahan nuoren taloudenhoitajan Maria Piponiuksen kanssa.

KAJAANISSA LÄÄKÄRINÄ

  • 1849. Avioliitto solmittiin.
  • 1850. Elias-poika syntyi.
  • 1852. Oulun Wiikko-Sanomien toimittajana. Maria-tytär syntyi.
  • 1853. Suomen kielen professoriksi M.A. Castrenin jälkeen. Väitöskirja vepsäläismurteista.

HELSINGISSÄ

  • 1854. Muutto Helsinkiin, kesät Sammatissa.
  • 1855. Ida-tytär syntyi Sammatissa. (Itämainen sota 1853-1856).
  • 1857. Kesäsijaisena lääkärintyössä Kajaanissa ja neuvomassa hätäleivän leipomista. Nälänhätä!
  • 1858. Elina-tytär syntyi Helsingissä.
  • 1860. Thekla-tytär syntyi Helsingissä. Flora Fennica- Suomen Kasvisto, ilmestyi.
  • 1861. Nimitys Kansakoulukomitean jäseneksi.

NIKUN TALOSSA SAMMATISSA

  • 1862. Eläkkeelle professorin virasta. Kanslianeuvoksen arvo. Lyhennetty Kalevala.
  • 1863. Virsikirjakomitean jäseneksi. Lainopillinen käsikirja (suomennos).
  • 1864-1880. Virsikirjajulkaisuja vuosittain. Kirjoitti, korjasi, suomensi tai mukaili noin 300 virttä!
  • 1866-1880. Suomalais-Ruotsalainen sanakirja ilmestyi vihkoina.
  • 1868. Puoliso Maria kuoli keuhkotautiin. Varoja perustamaansa kansakouluun. (Nälkävuodet).
  • 1869. Lammin talon osto Sammatissa.
  • 1874. Maria-tytär kuoli keuhkotautiin Helsingissä.

LAMMIN TALOSSA SAMMATISSA

  • 1876. Elina-tytär kuoli kurkkumätään Helsingissä. Nikun talo myytiin Uno Cygnaeukselle.
  • 1879. Thekla-tytär kuoli keuhkotautiin. Muistoksi alttaritaulu Sammatin kirkkoon.
  • 1880. Sanakirjatyö valmistui. Suomen kansan muinaisia loitsurunoja.
  • 1882. 80-vuotisjuhlat Helsingissä.
  • 1883. Kantelettaren kolmas painos tekeillä. Wäliaikainen suomalainen Wirsikirja ilmestyi.
  • 1884. Kuoli 19.3. Lammin talossa.
  • Testamentin kautta perusti Sammattiin suomenkielisen koulun tyttöjä varten, sittemmin Emäntäkoulu ja Lönnrot-opisto.

 

Rauhoittumisen ja mietinnän paikka

Sieltä Valkjärven mökiltä on kautta vuosikymmenten aina silloin tällöin soudettu veneellä vastarannalla sijaitsevalle Paikkarin torpalle. Joskus näyttämään tuota ihmettä vieraille, toisinaan vaan kyläilemään Valkjärven Heikin ja Mairen luokse. Minä olen siellä myös käynyt aina silloin tällöin viimeisimpien vuosikymmenten aikana ihan omilla omituisilla retkilläni. Viettäessäni yksin aikaa Kupalon mökin rauhassa, saadakseni tehtyä haastavia ja miettimistä sekä keskittymistä vaativia projekteja. Useimmiten mitä erilaisimpia kirjoitustöitä. Moisia 2-3 vuorokauden sessioita lienee parin viime vuosikymmenen aikana tapahtunut ainakin useita kymmeniä ja ihan AINA ne ovat auttaneet minua saamaan hommat puikkoihin! Kerran jos kuusikin olen välillä käväissyt Paikkarin torpan pihapiireissä vain katselemassa ja mietiskelemässä asioita. Usein syksyn rauhassa, ilman ainuttakaan sielua missään lähimaillakaan. Silloin olen joskus ainakin henkisellä tasolla tainnut kysellä vähän neuvojakin yhdeltä jokusen pykälän merkittävämmältä vaeltajalta.

 

DSC00062
Muuan retkuilija hakemassa inspiraatiota ja mielenrauhaa taas kerran.

 

Viimeisin vierailu

Olinpa siellä mökillä taas pitkästä aikaa yksikseni tuossa loppukesällä. Ja onnekseni mieleeni pälkähti ajatus mennä käymään torpalla, ehkä jopa 4-5 vuoden tauon jälkeen. Netistä sain nopsasti tarkistettua, että nyt pääsisin peräti käymään siellä museon auki ollessa, mikä ei ole sattunut osumaan kohdalleni ainakaan kymmeneen vuoteen! Eikun siis lounaan jälkeen loikka veneeseen ja rauhallinen kilometrin soutumatka järven yli, kauniin aurinkoisessa säässä ja leppeän lounatuulen vauhdittamana. Joskus ennen rantasaunan edustalla oli pari kolme venepaikkaakin, mutta nykyään enää vain mutainen ranta tiheän kaislikon takana.

 

DSC05176
Sammatin Valkjärvi katseltuna torpan rannasta.

 

Rantapolkua ylös mäelle ja entisen maatalon tuttuun pihapiiriin. Kun Heikin ja Mairen talon ulko-ovi näkyi olevan auki, niin sinne sitten. Nyt siellä oleilivat pari kolme nuorta, jotka museota pyörittivät. Ostin vitosen maksavan pääsylipun ja kävelin pihapiirin itäreunalla sijaitsevaan torppaan, missä yksi nuori mies juuri kertoili asioita kolmelle muulle vieraalle. Änkeysin sinne vaan mukaan, kuten lipunmyyjä oli kehottanut, saaden ne muut vieraat välittömästi poistumaan. Muttei tuo ehkä kuitenkaan ollut minun syytäni, vaan heidän ”kierroksensa” nyt vaan oli ohi.

 

DSC05181
Museonhoitajan entinen asunto, nykyinen ”oppaiden konttori”.

 

Privaattiopastus

Tuopa ei meikäläistä haitannut, vaan käytin hetipaikalla hyväkseni avautuneen tilaisuuden yksityisopastukseen. Tutkailin erinäisiä tuvan huonekaluja ja tarve-esineitä, niiden taustoja kysellen. Nuori lohjalainen opiskelijapoika oli ihan hyvin läksynsä lukenut ja osasi kertoilla kaikista yhtä ja toista. Valokuviakin sain ottaa rauhassa, kun ei ollut muita tiellä, eikä häiritsemässä. Ehkä puolen tunnin tupajumituksen jälkeen jatkoin vielä tutkailujani torpan kesäisen vehreässä pihapiirissä, missä toinen opastyttö puolestaan vastaili ystävällisesti kysymyksiini. Elämä on silloin 200 vuotta sitten ollut uskomattoman vaatimatonta tuollaisessa torpassa, missä asui silloin yhdeksän henkeä kesät ja talvet! Mutta pihapiiri yli koko Valkjärven kantavine näkymineen on kyllä ollut fantastisen hieno silloinkin, ainakin kesäaikaan.

 

DSC05226
Lounaissuomalainen kesämaisema aukeaa kauniina torpan puutarhasta.

 

Suosittelen käymään!

Kävin sitten vielä ostamassa joitain materiaaleja ”konttorin puolelta” ja lähdin takaisin mökille päin keittämään itselleni kunnon iltapäiväkahvit. Kas kun kahvilaakaan ei enää entisessä Valkjärven talossa pidetä, niin kuin silloin ennen vanhaan. Kovin tyytyväinen olin tuohon ehkä puolentoista tunnin vierailuuni. Niin kuin olen aina ollut joka ainoaan piipahdukseeni tuolla yhdessä Suomen kulttuurin kehdossa. Jota suosittelen kyllä vierailukohteeksi kenelle tahansa, joka edes peninkulmien päässä Sammatista joskus kulkee. Niin hienoja ja yksinkertaisen rauhallisia eteläsuomalaisen maaseudun paikkoja ei kyllä monia ole. Ja siellä jos rauhoittuu miettimään tuon supervaatimattomista oloista lähteneen kansallissankarin uskomattomia tekemisiä, on kyllä ihme jos joku sen hattu päässään kehtaa tehdä!

–Kari

 

DSC05202
Aikalaispiirros suurmiehestä Paikkarin torpan seinällä.
Mainokset

3 thoughts on “Suomen suurinta vaeltajaa tervehtimässä

  1. Se on tuo tulipesä aika metka juttu.
    Nykyisenä aikana paatuneempikin (tai, tarkemmin, patinoituneempi) torpan asukki ei heti tule aatelleeksi, miten tulet, lämmöt, savut ja ruuat on aikanaan järjestelty, eli ei.
    Näitä uuskuosisia hellanlevyjäkin (niitä valurautaisia, renkailla varustettuja) on varmaan aikanaan syvästi vastustettu (emäntää) veltostuttavina, tapoja ja nuorisoa turmelevinä turhanaikaisuuksina.
    Tulee vielä kulunkiakin, Jussia lainaten (nyt puhutaan jo jostain pönttöuuneistakin).
    Tuijun tasainen valo laittaa elämän ja tärkeän kohdalleen, tuostahan on sitten vain runsaat toista sataa vuotta kuten jotkut muistavat.

    Nyt, eipä muuta, kuin kipinää iskemään,
    e. 🙂

    Vähän näin:

    ’Sade kastellee kattoa.
    tytär ja koira mattoa.
    Mielenrauha on syvin,
    kaikki on oikein ja hyvin.’

    Mika Waltari, -35

    Liked by 1 henkilö

    • Kiitos Esa hienoista puntaroinneista ja tunnelmoinneista! Meikäläiselle nuo asiat aukenevat juuri suoraan, sinun persoonallisesta ajatusvirtatyylistäsi huolimatta. Tai juuri siksi. Minä olen useita kertoja päässyt hyvin vahvasti kokemaan sellaista yksinkertaisen tuvan ja kaminan suorastaan yliluonnollisen hienoa luksusta ulkona syksyisessä tai talvisessa luonnossa päiväkausia kulkeneelle.

      Jotain niistä kokemuksista ja ajatuksista on ollut pakko oikein ylöskin kirjoittaa ja simppeleiksi tarinoiksi viilata. Yhden olen tainnut jo tänne blogiinikin joskus laittaa (https://lahiera.wordpress.com/2017/01/29/syksyinen-testivaellus-55/) ja toinen on joskus tulossa.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s