Sundetin väylän navigointi 0/4

Osa 0/4 – Historia

Tiivistelmä: Artikkelisarja, joka esittelee Porkkalanniemen poikki ulottuvan muinaisen vesiväylän nykyisen habituksen, luonnon ja sen virkistyskäytön kannalta.

Tämä johdanto-osa tarjoaa kevyen katselmuksen tuon väylän tosi pitkästä historiasta.

 

20171116_130053
Luonnon monimuotoisuus väylän varrella lyö monesti ällikällä.

 

 

 

Lähi-ihmeitä, osa N**2

Tästä alkava neljän artikkelin sarja kertoo (taas) yhdestä sellaisesta lähiseudun ulkoilukohteesta, joka ei luultavimmin ole tuttu valtavan monelle ihmiselle. Tai oikeasti kerron melkoisesta sarjasta mitä erilaisimpia luontokohteita, jotka sijoittuvat peräkkäin läpi koko Kirkkonummen eteläosien, Sundsbergista Strömsbyhyn.

Ylläolevasta osaavat paikkakuntaa tuntevat – ja karttaa katselemalla ehkä monet muutkin – jo tietää taikka arvailla jotain. Kun mainittiin kaksi meren rannalla, Porkkalanniemen eri puolilla sijaitsevaa paikkaa, niin kysymyksessä voisi olla joku veteen liittyvä asia?

Niinpä tosiaan onkin! Tässä käsitellään muinaista Sundetin vesiväylää, joka aikanaan tarjosi veneille ja pienille kauppa-aluksille oikoreitin, jolla voitiin välttää riskialttiit ja usein mahdottomatkin purjehdukset ympäri Porkkalanniemen myrskyisten vesien. Käsitellään paljolti jo unohduksiin jäänyttä hienoa historiaa, joka kuitenkin yhä vieläkin on suorastaan näkyvissä noissa maastoissa, jos vain osaa silmänsä sopivasti virittää. Samaten, vaikka lukemattomat maantiet, risteykset, ojat, sillat, putket, asuinalueet ja muut ihmisen rakennelmat ovat pilkkoneet tuon väylän ja maastot, sen varrella on siltikin yhä vaan erittäin monia hienoja luontokohteita. Aika pieninä palasina valtaosin jo nykyään. Mutta sitäkin monimuotoisempina, tarjoten varsinaisia pakopaikkoja luontoon, huomaamattomina siinä aivan jokapäiväisten reittiemme vierellä!

 

057
Ihastuttavan lähiluonnon nautiskelua noin Masalan kohdilla. Kuva: M.Lindroos.

 

Historian havinaa

Milloin moinen vesiväylä on mahtanut alkaa olla käytössä ja merkittävä, on epärelevantti kysymys. Koska koko tämä rannikkoseutu nousi pikkuhiljaa merestä viimeisimmän jääkauden jälkeen, alkaen jostain kymmenen tuhannen vuoden takaa. Silloin täällä oli pelkästään vettä, tuskin juuri saariakaan. Vähä vähältä maankuori sitten nousi ylöspäin valtavan paineen hellitettyä ja merenpohjan korkeimmat huiput nousivat saariksi ja luodoiksi, jotka veden yhä vetäytyessä muodostivat saaristoa.

Ihmisiä siirtyi jääkauden jälkeen asumaan ensin nykyisen Suomen pohjois- ja keskiosiin. Luonnollisesti, koska siellä oli kuivaa maata asumiseen. Vuosituhansien aikana etelän saaristoinen maa oli Lapista, Hämeestä ja nykyisen Viron alueilta tulevien metsästäjien ja kalastajien villi, uusi maa. Uusimaa!

 

DSC03468
Merenlahtea nämäkin pellot nykyisessä Siuntion sisämaassa vielä vain 4000 vuotta sitten!

 

Ja tokihan moiseen luonnoltaan rikkaaseen El Doradoon sitten nopeasti asetuttiin myös asumaan ainakin jo kivikaudesta eteenpäin. Saariston suojissa veneillä ja pienillä aluksilla silloin mieluummin kuljettiin, kuin suojattomilla Suomenlahden selkävesillä. Nykyinen, monin paikoin korkean kallioinen Porkkalanniemi alkoi vähä vähältä nousta rannikkoreittejä haittaavaksi tekijäksi. Mutta sen läpi kulkevat vesireitit olivat niin tärkeitä, että niitä pyrittiin pitämään kulkukelpoisina vielä pitkään senkin jälkeen, kun maa oli jo noussut vaikka kuinka korkealle.

Sundetilla oli tärkeä merkitys suojaisena vesiväylänä jo keskiajalla (400-1500 jkr) ja väylän osana oleva Tavastfjärden-Saltfjärden –yhteys ulottui Kirkkonummen kirkolle saakka 1200-luvulla. Sundet oli veneellä kulkukelpoinen vielä 1800-luvun loppupuolella. Uomaan rajoittuvilla tiloilla oli velvollisuus perata ja pitää kulkukelpoisena oma osuutensa Sundetista. Tästä velvollisuudesta nousi oikeusjuttuja joidenkin maanomistajien vaatiessa viljelymailleen parempaa kuivatusta Sundetin umpeutuessa. Uoman leveys oli tuolloin 2-3 metriä ja syvyys yksi metri. 1).

Vielä Porkkalan parenteesiajan (1944-1956) jälkeenkin Sundet oli kalaisa ja linnustoltaan rikas ekologinen valtaväylä. Se muuttui hyvin merkittävästi vasta paikallisten maanviljelijöiden toimesta toteutetun Hilabäckin puron perkaamisen myötä, jolloin vesien virtaamissuunnat muuttuivat, Tolsanjärvi kuivui, tulvat poistuivat ja uutta viljelysmaata saatiin. 2)

 

Sundetin väylä peruskartalla, väylä piirrettynä, 1089x768
Entinen Sundetin vesiväylä piirrettynä peruskartalle.

 

Neljänä palana olkaa hyvä

Minulle tuon entisen vesiväylän historia, reitti ja useimmat sen alueistakin olivat olleet tuttuja jo monia vuosia. Sen jälkeen kun Kirkkonummen luonnonsuojelun suurmies Pekka Borg oli nuokin asiat minulle ja muille esitelleet Aikojen Kulkijat II –kurssilla. Kuitenkaan en ollut koskaan oikeasti tuota väylää läpi seurannut. Mutta syyskaudella 2017 sain tuon lopulta aikaseksi. Neljällä eri kävelyretkellä kuljin koko väylän läpi Sundsbergin rannasta Strömsbyn lahden pohjukkaan. Eri retkillä sain seurakseni aina jonkun tai joitakin hyviä tuttujani, innokkaita luonnossa kulkijoita kaikki.

Seuraavien neljän retken kautta esittelen tuon erikoisen, osin jo nykyajan alle jääneen entisen vesiväylän, sekä sen varrella olevat moninaiset luonnon palaset.

  • Retki 1 – 02.10.2017.
  • Retki 2 – 08.11.2017.
  • Retki 3 – 16.11.2017.
  • Retki 4 – 24.11.2017.

 

Vanhan vesiväylän varrella olevat lukemattomat luontotaskut esittelen noissa retkitarinoissa kunkin omassa erillisessä kappaleessaan, jotka on numeroitu läpi koko artikkelisarjan. Samat numerot löytyvät sitten myös artikkelien sisältämistä karttaotteista.

 

DSC01143
Entisen väylän läntinen pää Strömsbyvikenin pohjukassa.

 

Minä toivotan mukavia lukuhetkiä ja tervetuloa löytämään niiden kautta taas uusia hienoja luontokohteita ihan läheltä!

–Kari

 

  1. Kursiivilla oleva teksti on lainattu suoraan Pekka Borgin kirjasta Elämisen laatua.
  2. Lähde: Elämisen laatua, Pekka Borg.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s